Kuulen ympäriltäni teräviä ja nopeita puhalluksia. Oma hengitykseni sekoittuu muiden hengitysten ääniin ja sisäinen voima valtaa minut. Puhallustekniikkaa kutsutaan tulihengitykseksi, kertoo biologian ja maantiedon opettajamme Marjaana Myllylä. Minulle tulihengitys on aivan uutta, mutta tunnen jo sen tuottaman energian sisälläni. Käynnissä on lukiomme Ihana minä ja Kestävä kehitys -opintojakso, jonka aikana opettelemme hyvinvointitaitoja ja kestävää elämäntapaa. Opintojen yhtenä tavoitteena on oivaltaa hyvän tekemisen tuottama hyvä olo. Tavoite tuntuu tässä vaiheessa vielä kaukaiselta puuskuttaessani sisään ja ulos.
Ihana minä ja Kestävä kehitys –opintojakso piti sisällään monta eri tapahtumaa: vaelluksen, yhteistyökumppanien tapaamiset, messut ja hyväntekeväisyyden. Ensimmäiset puolitoista kuukautta me opettelimme hyvinvointitaitoja, kiitollisuutta ja omien vahvuuksiemme tunnistamista. Tunnit alkoivat aina energisoivalla hengityksellä, jonka jälkeen haimme lukiomme kahvilan pitäjä Tiinan tekemän herkullisen välipalan. Välipalan jälkeen puhuimme päivän aiheesta, joka liittyi jollakin tavalla hyvinvointiimme.
Opintojakso alkoi elokuussa, mutta vasta lokakuun alussa aloimme suunnittelemaan opintojaksomme huippukohtaa, koulullamme järjestettäviä kestävän kehityksen messuja. Näin suuri tapahtuma vaatii luonnollisesti paljon suunnittelua ja työtä. Emme kuitenkaan yksin joutuneet kantamaan tätä taakkaa, vaan teimme paljon yhteistyötä brittikoulu Sunny View Schoolin ja espanjalaisen IES Vega de Mijas -lukion kanssa. Kaikille opiskelijoille annettiin tehtävä, joka tukee jokaisen omia vahvuuksia. Kyseisten koulujen opiskelijoiden kanssa aloimme luomaan pisteitä messuille ja suunnittelemaan niiden toteuttamista. Mielestäni koko opintojakson paras asia oli, kun pääsi tutustumaan muihinkin nuoriin. Näiden nuorten kanssa tapasimme marraskuun alussa yhteisellä vaelluksella Caminito del Reyn lähellä. Vaelluksen idea oli toimia läsnäoloharjoituksena ja tuottaa kokemus siitä, mitä on olla luonnon kanssa yhtä.
Lopulta koitti h-hetki. Hetki, jota olimme suunnitelleet ja toteuttaneet pitkään: kestävän kehityksen messut, jotka järjestettiin koulullamme lauantaina 2.12. Järjestelimme tapahtumaa perjantaina iltamyöhään asti ja lauantaiaamuna teimme vielä viimeiset järjestelyt. Messuilla oli kirpputori, johon koululaiset olivat tuoneet omia vaatteitaan, kierrätyspiste, jossa sai harjoitella kierrättämistä Espanjassa, ja lisäksi messuilla oli erilaisia yhteistyökumppaneita, kuten Leijonat ja Suomela. Koko tapahtuma oli menestys ja saimme tuottoa, jonka lahjoitimme hyväntekeväisyysjärjestö Adintrelle. Kävimme jälkikäteen Adintrella myös järjestelemässä kirpputoria ja jakamassa ruokaa kodittomille ja vähävaraisille.
Opintojakso oli minulle hyvin silmiä avaava ja opin paljon sellaista, mitä muilla opintojaksoilla ei voi oppia, kuten hyvinvointitaitoja ja vastuullista kuluttamista. Tunsin opintojakson myötä auttamisen tuoman hyvän olon. Nämä tavoitteet tuntuivat vielä kaukaisilta elokuun ensimmäisellä oppitunnilla. Merkittävin asia, jonka opin on, että haluan jatkossakin jatkaa hyvän tekemistä.
Venny Marjamaa
Loading ...
