Moni muistaa TV:stä tutun brittikomediasarjan ’Keeping up appearances’. Sen nimi voidaan kääntää ”Hyvän vaikutelman ylläpitämiseksi”. Kulissien ylläpitämisestähän siinä oli kyse. Suomessa sarja tunnettiin nimellä ’Pokka pitää’. Sen tähtenä loisti Hyacinth Bucket, joka koetti pitää yläluokkalaista kulissia yllä keinolla millä tahansa.
Olemme käyttäneet maskeja nyt jo reilun vuoden. Maski on ollut hyvä tapa ylläpitää kulisseja. Sen taakse on helppo kätkeytyä. Ei tarvitse näyttää tunteitaan.
Voi myös teeskennellä ettei tunne kaveria jos jostain syystä ei halua häntä tervehtiä.
Millaista mahtaa elämä olla sen jälkeen kun maskeja ei enää tarvitse käyttää? Ainakin oma naama on vuodessa muuttunut sen verran paljon, että oikein hirvittää jos sitä joutuu julkisesti näyttämään ilman maskia. Entä tunnistaako sitä vielä kaverin kun on tottunut katsomaan häntä maski naamalla?
Maskiaikana moni on tutustunut uusiin ihmisiin. Miltä he oikein näyttävät ilman maskia – olikohan syytä ollenkaan tutustua?
Vuoden aikana syntyneillä vauvoilla voi olla myös ihmettelemistä kun maskit katoavat aikuisten kasvoilta!
Sitä melkein toivoo että maskia saisi käyttää senkin jälkeen kun korona on ohi. On se jotenkin niin turvallista! Tottumus on toinen luonto, kuten sanotaan. Vai onko?
Hannu T. Korhonen
Kirjoittaja on eläkkeelle siirtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti
Loading ...
