Globaalit haasteet maailmassa kasvavat: ilmaston lämpeneminen, turvallisuusuhat, demokratian haasteet ja kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumisen heikkeneminen.
Suomen presidentti Sauli Niinistö otti harvinaisen selväsanaisen kannan näihin ongelmiin YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa.
Niinistö ei osoittanut yhtäkään maata tai maan johtajaa huolenilmaisuissaan. Hän puhui yleisellä tasolla, mutta jokainen kuulija tai mediaa seuraava veti varmasti omat johtopäätöksensä.
Niinistön mukaan koko maailma on elpymisstrategian tarpeessa ja pitää valita strategia, joka johtaa kestämättömistä tavoista kestävään kehitykseen.
Hän teki selväksi myös Suomen suunnan: Suomi on valmis tekemään oman osansa tavoitteena maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.
Merkkipaalu on asetettu vuoteen 2035.
Hän arvioi Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden toteutumista liian vaatimattomana. Tavoitteet ovat vasta alku ja vain tuloksilla on merkitystä.
Mikään yksittäinen maa tai edes maanosa ei kykene yksin ratkaisemaan ilmasto-ongelmia. Tarvitaan globaalia yhteistyötä.
Niinistö kantoi puheessaan huolta siitä, että kyky tehdä maailmaa koskevia yhteisiä ratkaisuja heikkenee. Jos yhteisesti sovittuja sääntöjä lakataan Niinistön mukaan kunnioittamasta, sääntöjen mukaisesta järjestyksestä ei ole enää paljon jäljellä.
Hän jatkoi paljonpuhuvasti, ettei yhdenkään hallituksen tulisi horjuttaa kunnioitusta oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä sopimuksia kohtaan.
Puhetta on pidettävä poikkeuksellisen rohkeana jo senkin takia, ettei sylttytehtaasta tai tehtaista jää epäselvyyttä.
Yhdysvallat on Donald Trumpin päättämänä irrottautunut Pariisin ilmastosopimuksesta ja ilmoittanut lopettavansa tuen Maailman terveysjärjestölle WHO:lle sekä vähentävänsä YK:n rahoitusosuutta. Hän syytti terveysjärjestöä Kiinan sätkynukkena toimimisesta.
Oikeusvaltioperiaatteen horjuttamisesta syytetään etenkin Puolaa ja Unkaria, Venäjää unohtamatta.
Myös ydinasesopimusten raukeamista Niinistö sanoi huolestuttavaksi.
Vaikka Niinistö piti puheensa YK:n yleiskokouksessa, ja sen kärki oli globaaleissa ongelmissa, on puheella vaikutusta myös kotimaan politiikkaan.
Niinistö antoi selkeäsanaisen tukensa maan hallitukselle jatkaa ilmastollisia toimiaan kohti vihreää taloutta, jossa kunnianhimoisesti pyritään 15 vuoden sisällä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Suomessahan etenkin oppositio arvostelee niin turpeen kuin fossiilisten liikennepolttoaineiden verotuksen kiristämistä ilmastosyistä.
Niinistö nauttii valtavasta kansan suosiosta. Hänelle on kertynyt poliittista arvovaltaa enemmän kuin yhdellekään aikaisemmalle presidentille sitten Urho Kekkosen.
Vaikka presidentin valtaoikeudet rajoittuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan yhteistyössä valtioneuvoston kanssa, hän vaikuttaa poliittisella arvovallallaan myös Suomen sisäisiin asioihin.
Eikä sovi unohtaa kansalaismielipidettä. Jos mielipidetiedusteluissa suomalaiset ovat 80 prosenttisesti sitä mieltä, että hän johtaa maata hyvin, presidentin sanaan uskotaan ja hänen mielipiteitään myötäillään.
Niinistöllä onkin kansakuntaa yhdistävä rooli äärimmäisen vaikeassa terveydellisessä ja taloudellisessa tilanteessa.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos
Loading ...
