Yhdistystoimintaa ja vapaaehtoistyötä on Aurinkorannikolla paljon.
Yritin listata yhdistyksiä joita Aurinkorannikolla toimii ja tiedän, että moni oleellinen jäi pois. Meiltä löytyy Suomen piireihin ja kattojärjestöihin kuuluvia yhdistyksiä paljon. Näitä ovat muun muassa Sydänyhdistys, Leijonat, Naisten Pankki, ja Operaatio Saapas.
Itse muutettuani vuonna 2016 Aurinkorannikolle kävin Saapas-koulutuksen ja pääsin mukaan vapaaehtoistoimintaan nuorten parissa. Omat lapseni olivat sen ikäisiä ja työni takia nuoret ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Myöhemmin olen saanut osakseni myös luottamuspaikat koululla, Sofialla ja Sydänyhdistyksessä. Kerran joku kysyikin, miten ennätät noihin kaikkiin? Kerroin, että toiset harrastavat neljä kertaa viikossa padelia tai golfia, minä noin neljä kertaa kuukaudessa kokouksia.
Eihän se ihan noin mene, kaikissa luottamustoimissa ja riippuen mikä yhdistyksen tilanne tai oma toimenkuva on, työmäärä vaihtelee. Asiaa voi kuitenkin pohtia myös niin, ettei se ole omasta ajasta pois vaan tekee ajasta ja omasta tekemisestä juurikin merkityksellistä.
Suomessa ollessani minulla oli luottamustoimia yhtä aikaa jopa yksitoista, ja sen kanssa pystyi toimimaan, koska organisaatioissa toiminta keskittyi itse toimintaan ja jokaisen yhdistyksen tai toimielimen toiminta oli selkeää, sujuvaa ja tarkoituksenmukaista.
Toimintaympäristön ero Suomen ja Aurinkorannikon välillä on suuri. Usein rannikolla aika on mennyt ja menee asioihin, joita Suomessa mukana ollessa en missään yhdistyksessä tai luottamustoimessa tavannut.
Lähtökohtaisesti Aurinkorannikolla toimintaa varjostaa tai haasteena tuntuu olevan yhdistyksessä kuin yhdistyksessä kummallisuuksina toiminnan kyseenalaistaminen tai syytökset jostakin epämääräisestä. Suomessa ollessani en törmännyt yhdessäkään yhdistyksessä siihen, että toimintaa tai sen oikeellisuutta tarvitsisi lähtökohtaisesti kyseenalaistaa tai toimintaan mukaan lähteneitä mustamaalata.
Olen miettinyt usein mistä tämä johtuu, mutta oleellisempana ja tärkeämpänä pohdintana ja mahdollisuutena pidän sitä, että Aurinkorannikolla on paljon osaavia ihmisiä ja työelämässäkin vaikutusvaltaisessa asemissa olevia ja olleita henkilöitä. Jokaisen heidän osaamisen saaminen yhteisöjen ja suomalaisen yhteisömme käyttöön olisi kultaakin arvokkaampi pääoma. Itse mukana olemalla voimme parhaiten vaikuttaa!
Yhdistystoiminta varmasti antaa enemmän kuin ottaa ja samalla pääsee verkostoitumaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Jokainen voi osaltaan tuoda omaa osaamista ja tietoa yhdistyksen käyttöön.
On tyypillistä, että järjestötoiminnassa mukana olevat ihmiset ovat useammassa luottamustoimessa. Usein he verkostoituvat ja samalla aukeaa näköalapaikkoja erilaisiin toimijoihin ja toimintoihin. Itse toivoisin, että vetovastuu jakautuisi useammalle eri henkilölle ja toivonkin yhdistyksiin mukaan ja kontaktoitumaan rohkeasti. Lisäksi ajattelen, että jokainen voi laittaa omalle elämäntilanteelle sopivan panoksen ja osallistua itseä kiinnostavaan toimintaan.
Nykypäivänä usein ajatellaan ettei talkoisiin, vapaaehtoistyöhön ja yhdistyksiin kannata käyttää aikaa, koska se ei tuota taloudellista hyötyä tai siitä ei makseta mitään. Pääoma onkin jotain ihan muuta. Se on verkostoitumista, yhdessä tekemistä ja yhdessä olemista. Useat yhdistyksistä voit tavatakin tulevana lauantaina asumisen ja hyvinvoinnin messuilla. Siellä voi kysyä lisää yhdistysten toiminnasta ja liittyä niiden jäseneksi.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka nämä yhdistykset ovat luotsanneet Aurinkorannikolle. Olette tehneet uskomatonta pioneerityötä Aurinkorannikon suomalaisten hyvinvoinnin ja toimintaedellytysten parantamiseksi.
Loading ...
Luin ajatuksiasi yhdistystoiminnasta Aurinkorannikolla, ja haluan ottaa kantaa yhteen merkittävään teemaasi – kyseenalaistaminen. Toteat, että toimintaa ”varjostaa” kyseenalaistaminen, mutta tämä näkökulma mielestäni kaipaa syvempää tarkastelua.
Koko länsimaisen demokratian perustana on nimenomaan kriittinen ajattelu ja asioiden jatkuva kyseenalaistaminen. Se ei ole vain oikeutemme, vaan myös velvollisuutemme, jos haluamme edistää läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta kaikissa yhteisöissämme. Kyseenalaistaminen ei ole synonyymi epäluottamukselle; päinvastoin, se osoittaa, että jäsenet välittävät ja haluavat nähdä toimintaa, joka seisoo vakaalla moraalisella pohjalla ja palvelee kaikkia osapuolia tasapuolisesti.
Miksi ihmettelemme toimintatapoja Aurinkorannikolla? Kenties ympäristö ei ole rakentunut samalle vahvalle perustalle kuin Suomessa, jossa järjestötoiminta on tiukasti säänneltyä ja yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaista. Aurinkorannikolla taas näiden organisaatioiden hallinnointi ja avoimuus voi olla vielä kehitysvaiheessa. Tämä tuo mahdollisuuksia ja haasteita: samalla kun ihmiset tuovat omaa osaamistaan esiin, heidän odotetaan myös vaikuttavan ja kyseenalaistavan epäkohdat. Emme voi sivuuttaa sitä, että aktiivinen osallisuus ja kriittinen tarkastelu ovat tärkeitä työkaluja, joilla toimintaa kehitetään.
Mitä jos kyseenalaistamisen sijasta olisi kyse siitä, että rannikolla yhä useampi haluaa olla vastuullinen ja aidosti kiinnostunut toiminnan kehittämisestä? Jokainen meistä voi vaikuttaa – ei ainoastaan olettamalla, että asiat ovat hyvin, vaan myös varmistamalla, että ne todella ovat sitä. Kyseenalaistaminen ei ole vihamielisyyttä vaan mahdollisuus rakentavaan dialogiin.
Hyvä kommentti,juuri näin!