Raine Haikarainen paneutui kuuden vuoden ajan kiehtovaksi, mutta ristiriitaiseksi persoonaksi tunnetun teologi Seppo A. Teinosen elämään. Katoliseen uskoon kääntynyt Teinonen kirjoitti Andalusiasta useita matka- ja kulttuurioppaita.
Kuusi vuotta sitten Raine Haikarainen päätti selvittää, mikä oli miehiään mystikon maineeseen noussut Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan entinen dekaani ja dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen.
Haikaraisen kirjoittama 500-sivuinen biografia Mystinen maestro – Seppo A. Teinosen pitkä pyhiinvaellus julkaistiin maaliskuussa herättäen ammattipiireissä runsaasti kiinnostusta. Suurelle yleisölle Teinonen on kuitenkin yllättävän tuntematon.
Vuonna 1995 Benalmadenassa kuollut Teinonen on yksi viime vuosisadan oppineimmista suomalaisista teologeista. Haikarainen on itsekin opiskellut Teinosen alaisuudessa.
Eläkkeelle jäätyään Teinonen muutti puolisoineen loppuiäkseen Benalmádenaan ja inspiroitui syvästi Espanjan kulttuurista ja historiasta.
Teinonen jättikin jälkeensä laajan kirjallisen tuotannon, johon teologisten tutkimusten, oppikirjojen, tietokirjojen ja käännösten lisäksi lukeutuu useita Andalusian matka- ja kulttuurioppaita, esseekokoelmia ja lehtiartikkeleita joista hänet tunnetaan Aurinkorannikon suomalaisyhteisön keskuudessa. Hänet saatiin houkuteltua myös luennoitsijaksi Hispania Nordica -kulttuuriyhdistyksen tilaisuuksiin.
Tarina vei mukanaan
Haikaraisen oma suosikki on Teinosen vuosi ennen kuolemaansa kirjoittama esseekokoelma Vuosi Malagassa, jossa dogmaatikon järjestelmällisyydellä aiheeseensa perehtyneen kirjoittajan ajaton ja taitava tyyli pääsee oikeuksiinsa.
-Se on äärimmäisen asiantuntevasti, älykkäästi ja hauskasti kirjoitettua tekstiä kaikesta mahdollisesta, mikä liittyy tähän maailmankolkkaan.
Nimenomaan Teinosen Espanjassa kirjoittamat teokset saivat Haikaraisen innostumaan tämän elämäntarinan kokoamisesta.
-Huomasin, että täällä on julkaistu paljon Teinosten kirjoja, joita Suomessa ei tunneta. Matkaoppaita, historiaoppaita, kulttuurioppaita, esseekokoelmia… Tunnistin vanhan opettajani tinkimättömän ja huumoripitoisen asiatyylin ja päätin perehtyä tarkemmin. Siitä eteenpäin hänen tarinansa vei mukanaan.
Haikarainen kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Teinonen on yksi Suomen tuotteliaimpia tietokirjailijoita ja yksi tunnetuimpia espanjalaisen kulttuuritietouden välittäjiä suomalaisten suuntaan, hän on Suomessa merkillisen tuntematon.
-Teinonen on ollut huono markkinoimaan itseään, Haikarainen tulkitsee.
Puoliso vahva tukija
Kirjaansa varten Haikarainen on haastatellut kymmeniä Teinosen työtovereita ja ystäviä sekä käynyt pitkiä keskusteluja Benalmadenaan asumaan jääneen Seppo A. Teinosen lesken Riitta Teinosen kanssa.
Riitta Teinonen tunnetaan miehensä lahjomattomana tukijana ja kriitikkona. Hänen sanotaan kirjoittaneen puhtaaksi käytännössä Teinosen koko kirjallisen tuotannon.
-Teinosten välillä vallitsi vahva intellektuaalinen yhteys. He inspiroivat toisiaan ja viihtyivät erittäin hyvin ja heillä oli monenlaisia hurjia hankkeita omavaraisen tilan pyörittämisestä Guadalquivir-joen matkustamiseen päästä päähän.
Haikarainen oli huhtikuussa vierailulla Malagassa tarkoituksenaan osallistua Teinosen lesken Riitta Teinosen 90-vuotispäiville. Hän kuitenkin menehtyi odottamatta juuri syntymäpäiviensä alla ja päivää vietettiin lopulta muistojuhlien merkeissä.
Yhdistäjä ja hajottaja
Moniulotteiseen kohteeseensa kunnioittaen, mutta kaunistelemattomasti suhtautuva Haikarainen kertoo, että kollegoidensa ja opiskelijoidensa keskuudessa Teinonen muistetaan tutkijana ja opettajana, joka kiivaili, väitteli ja provosoi.
Kirkollisissa piireissä Teinonen muistetaan myös kiihkeänä ekumeenikkona, joka ajatteli luterilaisen kirkon ajautuneen yksinäiselle sivuraiteelle ja ajoi voimakkaasti kirkkojen ykseyttä.
-Lienee pitkälti Teinosen vaikutusta, että luterilaisen kirkon jumalanpalveluskäytäntöjä muutettiin 1990-luvulla katolisen kirkon suuntaan, Haikarainen tulkitsee.
Teinosen ristiriitaista persoonallisuutta kuvaa hyvin se, että ajaessaan yhtenäisyyttä hän terävillä sanallisilla sivalluksillaan myös hajotti.
Teinonen oli vielä Suomessa asuessaan kääntynyt katoliseen uskoon ja saattoi käydä messussa jopa viidesti päivässä. Hän suhtautui itselleen tyypillisen intohimoisesti myös katolisen kirkon Maria-kulttiin.
Haikarainen näkee tässä heijastuksen Teinosen ylipäätään naisiin kohdistuneena ylenpalttisena kunnioituksena ja esteettisenä inspiroitumisena.
-Ehkä joku analyytikko voisi nähdä tässä myös vahvan äidin ja vaimon kaipuuta, hän ehdottaa.
Salaisuus säilyi
Teinosen mystikon maine kumpuaa paitsi hänen opillisen kiinnostuksen kohteistaan, myös hänen erikoisesta ja useimpien mielestä vaikeasti avautuvasta persoonastaan.
-Teinonen oli jossain määrin sosiaalinen mutta suojeli julkista minäänsä aika vahvasti. Hän ei juuri antanut haastatteluja eikä hänestä ole tallessa ensimmäistäkään liikkuvaa kuvaa. Hänen selkein roolinsa oli akateemisena ja kirjoittajana luennoitsijana, mutta hänen varsinainen yksityispersoonansa jää salaisuudeksi, Haikarainen pohtii.
Hän pitää mielenkiintoisena kontrastina sitä, että Teinosen akateemisen työn keskiössä olivat kuitenkin dialogi ja vuorovaikutus.
-Hän ei itse ollut kovin hyvä henkilökohtaisissa kohtaamisissa.
Haikaraisen mukaan työtovereiden parissa vallitsi käsitys, ettei kukaan tiennyt, kuka oli Seppo A. Teinonen.
-Hänen ajattelussaan oli keskiajan mystikoilta omaksuttu piirre: kun eristyy niin edistyy. Ihminen kasvaa ja kehittyy vain siten, että säilyttää jotain omasta salaisuudestaan.
Salaisuus säilyi Haikaraisen mukaan loppuun asti.
-Kyllä hänen tarinassaan näkyy kipeästi myös elämänpiirin kaventuminen. Kuvaavaa on, että hän ei päästänyt viimeistä, Neitsyt Mariaa käsittelevää teostaan kaupallisille markkinoille, vaan siitä on otettu 20 kappaleen painos tarkkaan valikoidulle yleisölle.
Toisaalta Haikarainen tulkitsee, että Teinoselle Andalusia merkitsi uudenlaista antautumista elämälle.
-Andalusia oli hänelle ikään kuin kokonainen taideteos, jonka hän otti häpeämättömästi vastaan hyläten entisen elämänsä.
Teinonen kuoli nuorena, vain 71-vuotiaana.
-Tarina tuntuu jääneen jollain lailla kesken. Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko hän onnistunut sovittamaan sen eri osat yhteen, jos olisi elänyt pidempään.
Tiina Piha
KUKA?
Raine Haikarainen, 68
- Jäi eläkkeelle Helsingin hiippakuntasihteerin virasta kolme vuotta sitten
- Työskennellyt myös Helsingin yliopistolla vierailevana tutkijana ja tehnyt toimittajan töitä
- Väitellyt teologian tohtoriksi kirkkojen viestintäajattelun kehittymisestä
- Perheessä vaimo, kaksi tytärtä ja neljä lastenlasta
- Harrastaa ilmailua ja tuntee ilmailuhistoriaa, suorittanut ansiolentäjän lupakirjan
- Toimii aktiivisesti Malmin lentokentän puolesta
Loading ...
