Venäjän hyökkäys Ukrainaan poikii nyt tunteenomaisia purkauksia. Ne ovat Suomessa uusia, sillä yleensä ulko- ja turvallispolitiikkaamme ovat leimanneet voimallisesti maltti ja varovaisuus.
Presidentti Sauli Niinistö sai arvostelua osakseen, kun hän yritti rauhoitella suomalaisia ja varoi lausumasta sen paremmin Natosta kuin Venäjästä mitään sellaista, jota voitaisiin tulkinta perusteelliseksi muutokseksi aikaisemmasta.
Niinistö totesi erään ”viisaan lähettilään” joskus maininneen, että on melkoinen ero ajattelussa niillä, jotka ovat vastuussa päätöksistä ja niillä, jotka eivät ole.
Hän totesi myös, jos olisi sellainen mahdollisuus, että olisimme täydellisessä suojassa, sitä kannattaisi jokainen. Hänen mukaansa vastuussa olevat päättäjät joutuvat kuitenkin miettimään päätösten vastavaikutuksia, koska täyttä suojaa ei ole.
Niinistö tarkoitti Venäjän mahdollisia toimia Nato-jäsenyyden seurauksena.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päättää presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa.
Suomessa on pidetty tiukasti kiinni siitä, että tämän päätöksen mukaan pitää sitten presidentin ja pääministerin tulla kommentteineen ulos. Myös kansanedustajilta toivotaan lausunnoissaan pidättyvyyttä, joskin se tuntuu vaikealta, koska tunteet tahtovat ottaa kireissä tilanteissa vallan.
Pahimman mokan teki eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tuore puheenjohtaja Jussi Halla-Aho. Hän kirjoitti toivovansa lännen sotilaallista väliintuloa Venäjää vastaan Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen takia. Näin siksi, että Halla-ahon käsityksen mukaan väliintulo on tehtävä ennemmin aikaisemmin kuin myöhemmin, koska väliintulo on väistämätön.
Lausunto eteni kansainvälisiin tiedotusvälineisiin ja sitä kommentoitiin laajasti.
Ulkoasianvaliokunta otti nopeasti kiinni lausunnosta. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi, ettei lausunto vastaa eduskunnan linjaa. Valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja luonnehti kirjoitusta vastuuttomaksi. Halla-aho sai moitteet lausunnostaan ja pahoitteli kirjoitustaan. Hän sanoi tunteiden vieneen ja olevansa jatkossa varovaisempi.
Halla-aho ei ole ainut, jolla tunteet pukkaavat pintaan. Myös monet muut kansanedustajat ovat ryhtyneet vaatimaan pikaista liittymistä Natoon.
Mielipidetiedustelu Suomessa osoitti Naton kannatuksen nousseen nopeasti 53 prosenttiin, ja liittymisen vastustajat jäivät 28 prosenttiin.
Pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö eivät yllättyneet tuloksesta. He kuitenkin muistuttavat, ettei tärkeitä ulko- ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tehdä mielipidetiedustelujen ja some-kirjoittelun pohjalta.
Suomen linja uudessa tilanteessa pohditaan asiantuntijavoimin kokonaisuuden kautta. Tunnekuohut eivät saa linjan määrittelyä viedä.
Jotain tunneilmastosta Suomessa kertoo sekin, että päättäjät joutuvat toistuvasti muistuttamaan suomalaisia suhtautumisessa maassa asuviin venäläisiin. He eivät ole syyllisiä, kuten eivät Venäjän kansalaisetkaan. Päätös hyökätä on maan poliittisen johdon ja erityisesti presidentti Vladimir Putinin.
Mutkat suoriksi veti Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield lausumalla, että Venäjä uhkaa hyökätä Suomeen ja Ruotsiin. Tiedon lähdettä hän ei kertonut. Kyse olisi ilmeisesti vain hänen yksityispohdinnastaan.
Tällaisia tai vastaavia ulostuloja ei nyt kaivata lisäämään tunnelatausta tilanteessa, jossa tarvitaan erityistä harkintaa ja kylmäpäisyyttä.
Loading ...
