Ruoansulatus on elintärkeä prosessi, joka pitää meidät terveinä ja toimintakykyisinä. Ruoansulatus toimii yötä päivää, jotta elimistö saisi tarvitsemansa ravintoaineet. Prosessin jokaisessa vaiheessa ravintoaineista erottuu kuona-aineita, jotka lopulta poistuvat elimistöstä ulostamisen yhteydessä.
SUU JA RUOKATORVI
Ruoan pureskelu ja nieleminen ovat ruoansulatusprosessin ensimmäinen vaihe. Ruoansulatus käynnistyy, kun pureskelemme ja nielemme ruokaa tai juomme jotain. Vaikka nieleminen käynnistyy tahdonalaisesti, käynnistyttyään se etenee tahdosta riippumatta ja ruoansulatus jatkuu automaattisesti. Ruokatorvi on putkimainen elin, jonka läpi nielty ruoka kulkeutuu mahalaukkuun.
MAHALAUKKU
Ruoan ollessa mahalaukussa siihen sekoittuu hyvin happamia ruoansulatusnesteitä, jotka pilkkovat ruoan helposti sulaviksi osasiksi. Vatsalaukun alaosan lihakset sekoittavat mahan sisältöä ja nesteitä, mikä edesauttaa ruoansulatusprosessia. Tämän jälkeen mahan sisältö siirtyy hitaasti ohutsuoleen.
OHUTSUOLI
Ohutsuolessa useimmat ruoan sisältämät ravintoaineet imeytyvät elimistöön. Peristalttinen liike eli lihasten aaltomainen liike kuljettaa ruokaa eteenpäin. Ohutsuolessa ruokaan sekoittuu lisää erilaisia ruoansulatusnesteitä: ruoka pilkkoutuu edelleen ravintoaineiksi, joita elimistö tarvitsee toimiakseen. Ravinteet imeytyvät ohutsuolen seinämän läpi verenkiertoon. Ohutsuolesta imeytymätön osa jatkaa matkaansa paksusuoleen, jossa jäljellä olevat ravinteet ja vesi imeytyvät elimistöön.
PAKSUSUOLI
Paksusuolen päätehtävänä on ottaa talteen ne kivennäisaineet, jotka jäivät imeytymättä ohutsuolesta, samoin ylimääräinen vesi. Toisin kuin mahalaukussa ja ohutsuolessa, ei suolen sisältöön enää paksusuolessa sekoitu ruoansulatusnesteitä. Suolen normaali bakteerikanta pilkkoo massaa, jolloin viimeisetkin ravintoaineet vapautuvat elimistön käyttöön. Peristalttinen liike työntää hitaasti massaa eteenpäin, kunnes se on valmis poistumaan elimistöstä.
Jos suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa tai jos ulostaminen on vaikeaa kuivan ja kovan ulosteen vuoksi, puhutaan ummetuksesta. Suotuisaa olisi päivittäinen tyhjentyminen. Ummetus syntyy, kun ulostemassa kulkeutuu suoliston läpi normaalia hitaammin. Tämän seurauksesta ulostemassasta imeytyy normaalia enemmän vettä, jolloin se kovettuu ja kovettuneen ulostemassan poistuminen paksusuolesta vaikeutuu.
Ummetus syntyy, kun jokin näistä kolmesta osa-alueesta muuttuu normaalista:
-Syöty ruoka (esim. vähäinen veden tai kuidun määrä)
-Läpikulkuaika (kuinka nopeasti ulostemassa liikkuu suoliston läpi; ummetuksessa tämä voi olla joko normaalia tai hidastunutta)
-Poistuminen (miten uloste kulkeutuu pois suolistosta)
Ummetus voi olla joko toiminnallista, jolloin sen syytä ei välttämättä tiedetä, tai jonkin ulkoisen tekijän seurausta. Esimerkiksi elämäntavat (vähäkuituinen ruokavalio, liikkumattomuus, matkustelu), tietyt sairaudet, raskaus sekä jotkin lääkitykset voivat aiheuttaa ummetusta.
Ruoansulatusentsyymit pilkkovat ravinnon proteiinia, rasvaa ja hiilihydraatteja imeytymiskelpoiseen muotoon, jotta keho saa tarvitsemansa ravintoaineet. Mikäli ruoansulatusentsyymejä ei ole riittävästi, ruoka ei sula kunnolla, vaan jää kuormittamaan suolistoa ja koko elimistöä.
Mistä tietää, toimivatko omat entsyymit?
Mitään yleistestiä ei ole. Tärkeintä on huolehtia, että saa ravinnosta riittävästi vitamiineja, kivennäisaineita sekä hivenaineita. Ongelmat entsyymien toiminnassa voivat johtua juuri näiden puutoksesta.
Monet entsyymit tarvitsevat toimiakseen avustajia eli kofaktoreita, joita vitamiinit ja hivenaineet ovat. Niitä on tärkeää saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty tuottamaan niitä itse.
Esimerkiksi D-vitamiinia tarvitaan säätelemään kolesterolin aineenvaihduntaa ja C-vitamiinia kollageenin muodostumiseen.
Jatkuva ripulointi ja voimakas laihtuminen voivat olla merkkejä entsyymitoiminnan häiriöistä.
Jos ripuli on toistuvaa tai saat vatsakipuja syömisen jälkeen, syy voi liittyä haiman toimintaan. Haima tuottaa suuren osan ruoansulatusentsyymeistä, joten sen sairaudet voivat vaikuttaa entsyymien toimintaan.
Jotkin entsyymit tarvitsevat toimiakseen esimerkiksi tiettyjä kivennäisaineita, kuten magnesiumia, sinkkiä tai mangaania.
Yleensä vatsan ja suoliston hyvinvointiin voi myös vaikuttaa itse. Osa vatsavaivoista helpottuu ja poistuu kokonaan elintapavalinnoilla sekä ruokavalion muutoksilla.
Osaan vatsan vaivoista auttaa oleellisesti myös stressinhallinta; vatsa oireilee usein elämäntilanteen ja stressin myötä.
Yleisiä ruoansulatusentsyymien puutosoireita ovat:
-närästys
-ilmavaivat
-vatsakivut ja kouristukset
-pahoinvointi, oksentaminen ja ripuli
-ummetus ja vatsan turvotus (etenkin ylävatsa)
-tunne täydestä vatsasta, vaikka syömisestä olisi kulunut jo pidempi aika
-ruokahaluttomuus
-ruokailun jälkeinen väsymys
Ruoansulatusentsyymejä voi kokeilla kuka tahansa, jos kärsii vatsaongelmista. Niitä voi turvallisesti käyttää kaikenlaisten ruokien kanssa, tarvittaessa vaikka jokaisen ruokailukerran yhteydessä.
Vatsahapon ja sappisuolojen korvaamista kannattaa ensin pohtia oirekartoitusten perusteella. Suolahappolisällä ja sapen virtausta avustavilla ravintolisillä voidaan auttaa ruoansulatusta tarvittaessa.
Syitä matalaan vatsahappotasoon ovat esimerkiksi kroonistunut stressi, kohtuuton hiilihappopitoisten juomien nauttiminen, B-vitamiinien, sinkin ja jodin vähäinen saanti ravinnosta, pitkäaikainen yksipuolinen ja ravinneköyhä ruokavalio, kilpirauhasen hoitamattomat häiriöt, ruoka-aineyliherkkyydet ja allergiat, helikobakteeri-infektiot ja ikääntyminen.
Mitä korkeampi pH vatsassa on eli mitä vähemmän siellä on happoja, sen todennäköisemmin vatsa on paratiisi bakteereille ja hiivoille. Esimerkiksi ruoan mukana kulkeutuu mikrobeja, jotka eivät kuole vähähappoisessa mahassa.
Kun haitalliset mikrobit kasvavat ja lisääntyvät, ne saattavat aiheuttaa erilaisia vaivoja.
Hapottomuuden haittavaikutuksiin kuuluu ravintoaineiden puutokset, erityisesti B12-vitamiinin puutos. Ruoasta peräisin oleva B12-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen mahan limakalvolta erittyvää niin kutsuttua sisäistä tekijää. Sen eritys häviää hapottomassa mahassa.
Joskus ruoan huonon sulamisen, vitamiinien huonon imeytymisen sekä näistä johtuvien oireilujen taustalla saattaa olla jatkuvassa käytössä olevat protonipumpun estäjät tai happosalpaajat.
Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Loading ...
