Kokaiinin käytön nouseva trendi on näkynyt jo pidempään THL:n Suomessa toteuttamissa jätevesien huumausaineiden pitoisuuksia mittavissa tutkimuksissa ja siksi ei ole yllättävää, että tämän vuosikymmenen aikana ilmiö on alkanut näkyä myös työssäni päihdehoidossa. Vielä 2010-luvun alkupuolella kokaiinin käyttäjät olivat jokseenkin harvinaisia päihdehoitoon hakeutujia.
Kokaiini, lempinimiltään kokkeli, kola tai keula on kokapensaan lehdistä eristetty stimulantti, jonka vaikutus on voimakkaasti piristävä ja mielihyvää aiheuttava. Se mikä menee ylös, tulee myös alas ja kääntöpuolena on ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja levottomuus. Kokaiinia käytetään jauheena, yleensä nenän kautta nuuskaamalla eli snorttaamalla. Kyseessä on sama päihde, jonka myynnillä ja viennillä Netflixin Narcossarjan päähenkilö Pablo Escobar loi aikanaan huumeimperiuminsa. Espanjan Aurinkorannikko on keskeinen kokaiinin kulkureitti Eurooppaan.
Kokaiini on Suomessa luokiteltu huumeeksi ja sen käyttö, hallussapito, osto ja myynti on lain näkökulmasta kielletty. Siksi kokaiinin myyminen ja ostaminen pikkuruisissa sulkijapusseissa sekä viivaksi asetellun jauheen imeminen nenään tapahtuu näennäisesti salassa. On jopa ristiriitaista, että ajatus huumeiden käyttöhuoneista katukuvassa herättää usein negatiivisia ajatuksia, mutta kokaiinin kohdalla niitä löytyy suosituimpien yökerhojen vessoissa.
Kun henkilö sairastuu päihderiippuvuuteen, oleellisinta ei enää ole, mikä on suosikkipäihde tai millainen on käytettyjen päihteiden kirjo. Seuraukset ovat samankaltaisia; läheiset huolestuvat ja oikea ihminen katoaa ajan myötä riippuvuutensa sisälle. Kontrollin menetyksiä seuraa vieroitusoireet ja kroonistuva ahdistuneisuus.
Päihderiippuvuudelle on tyypillistä kieltää ongelmallinen suhde päihteisiin. Tätä kutsutaan kielloksi, joka useimmiten näkyy päihderiippuvaisen kykynä selittää itselle, miksi minulla ei ole ongelmaa. Eri päihteiden kanssa näihin selityksiin liittyy yleensä samalla tapaa toistuvia piirteitä. Kokaiinin kohdalla päihderiippuvaisen tyypillisimpiä selityksiä sille, miksi kyseessä ei ole ongelma, liittyy kyseisen päihteen korkeaan hintaan ja sosiaaliseen statukseen. Gramma kokaiinia maksaa Suomessa noin 150 euroa ja osaltaan tämän vuoksi se on saanut maineen menestyvän väen huumeena.
Käytön yleistyminen on myös normalisoinut asiaa. Kokaiinia käyttävä päihderiippuvainen perustelee luontevasti itselleen, että kaikkihan sitä käyttävät. Mainittakoon tämän ajattelutavan olevan hyvin yleistä kaikille päihderiippuvaisille riippumatta päihteestä. Todellisuudessa päihderiippuvaisen suhde päihteisiin on kaukana normaalista.
En missään tapauksessa väitä, että jokainen kokaiinia kokeillut on automaattisesti päihderiippuvainen. Mutta kokaiinin käyttäminen ei ole myöskään pätevä peruste sille, etteikö olisi. Selitys on yhtä kömpelö kuin, että en voi olla alkoholisti, koska juon konjakkia. Jos päihteen käyttö on kohtuuttoman merkityksellistä tai jopa elämää hallitsevaa sekä sen käyttö jatkuu sen aiheuttamista toistuvista haitoista huolimatta, ei ole väliä, mistä ruumiinaukosta päihde menee elimistöön ja millaisen hinnan siitä on maksanut.
Useita päiviä putkeen päihteitä käyttävä henkilö on yleensä päihderiippuvainen riippumatta siitä, vetääkö henkilö kurkkuunsa kaljaa vai sieraimeensa kolaa. Sitä paitsi kokaiinia käyttävillä päihderiippuvaisilla se on harvoin ainoa päihde johtuen sen verrattain lyhyestä vaikutusajasta. Kokaiini kuitenkin mahdollistaa useita päiviä kestävän päihdeturnajaisen. Pelkän alkoholin jatkuva juominen samoilla silmillä on raskasta hommaa. Stimulanttina ja piristeenä toimiva kokaiini auttaa jaksamaan tässä urakassa. Päihderiippuvuus on päihderiippuvuutta, vaikka sitä kutsuttaisiin juhlimiseksi tai jatkojen jatkoiksi ja vaikka se tapahtuisi osittain yökerhoissa tai niiden vip-tiloissa.
Päihderiippuvuuden hoitoon erikoistuneena ammattilaisena näen säännöllisesti, kuinka kokaiinia käyttävät päihderiippuvaiset joutuvat kamppailemaan pramealta näyttävän pinnan alla riippuvuuden tuhoisien vaikutusten kanssa. Vaikka monet yrittävät ylläpitää kulissia hallinnasta ja juhlimisesta, todellisuudessa he kamppailevat ahdistuksen, masennuksen ja erillisyyden kokemuksen kanssa. Riippuvuus synnyttää salailua ja häpeää, mikä estää hakemasta apua.
Riippuvuus ei ole valinta eikä merkki moraalittomuudesta. Se on sairaus, joka vaatii ammatillista hoitoa. Kuka tahansa voi joutua riippuvuuden kierteeseen, riippumatta siitä, millaisia päihteitä käyttää tai minkälaisesta sosioekonomisesta taustasta tulee. Siksi nostan vilpittömästi hattua niille lukuisille kokaiinia käyttäneille päihderiippuvaisille, joiden kanssa olen saanut työskennellä ja jotka ovat uskaltautuneet hakemaan apua.
Loading ...
