Suomi on maailman onnellisin maa jo neljännen kerran peräkkäin.
Eikä tutkimus ole mikään hallituksen tilaama kehuraportti, vaan ihan virallinen. Siihen haastateltiin jokaisesta 149 osallistujamaasta tuhatta ihmistä.
Jos suomalaisten onnellisuutta mitattaisiin sosiaalisen median keskustelupalstojen mukaan tai suhtautumisessa poliitikkoihin ja virkamiehiin, tultaisiin ihan päinvastaiseen tulokseen. Suomi vaipuisi paarialuokkaan.
Tässäkin asiassa on puolensa, jota ei äkkiseltään ajattele. Ehkä juuri siksikin suomalaiset ovat onnellisia, että he voivat haukkua ja arvostella vapaasti poliittisten päätösten tekijöitä ja viranomaisia ilman pelkoa seuraamuksista.
Juuri sanan ja sanomisen vapaus toteutuu Suomessa hyvin. Olemme tässäkin asiassa ihan maailman kärkeä.
Nyt julkaistussa onnellisuusraportissa tarkasteltiin erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotetta, terveyttä, korruption vähäisyyttä, sosiaalisia tukiverkostoja jne.
Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he hymyilleet, nauraneet tai kokeneet nautintoa elämässään edellisinä päivinä.
Myös surun, vihan ja huolen tunteita kysyttiin.
Suomalaiseen sielumaisemaan kuuluu se, että kehuja ja kiitosta pidätellään. Eikä positiivisuuden ja ilon näyttäminen julkisesti kuulu erityispiirteisiimme. Pirtin uumenissa on sitten helpompi hymähtää hyväntuulisesti.
Kansan viisauskin kertoo paljon: Ennen se mies kasvaa räkänokastakin kuin tyhjän naurajasta!
Tarina kertoo myös nuoresta miehestä, joka oli rakastunut naapurin tyttöön. Kotona hän kertoi veljelleen, että tykkään niin paljon siitä likasta, että suusta meinas väkisinkin tulla rakkaudentunnustus.
”Sain sentään pidettyä sen sisälläni”, hän kertoi ylpeänä itsekuristaan.
Erilaiset kyselytutkimukset paljastavat, että neutraalissa mielentilassa ja anonyyminä annetut vastaukset poikkeavat merkittävällä tavalla siitä, miten julkisesti keskustellaan ja mitä medioissa kirjoitetaan.
Journalismin lähtökohta on kriittinen ja uutinen ei ole se, että kaikki menee ennakoidusti hyvin, vaan se, ettei mene. Sitä suuremmat otsikot, mitä enemmän tapahtunut poikkeaa odotetusta.
Hyvä esimerkki löytyy lähipäiviltä. Suomalaisten liikkumisen rajoittamista kritisoitiin rajusti. Arvostelevat äänenpainot täyttivät mediatilan. Myös eduskunnassa nähtiin rajuja tulostuloja rajoituksia vastaan.
Kun sitten Ylen teettämässä mielipidemittauksessa kysyttiin kansalaisilta rajoitusten mielekkyydestä, peräti 72 prosenttia sanoi hyväksyvänsä rajoitukset yhtenä keinona pandemian torjuntaan.
Vähän samansuuntaisesti mennään, kun kysellään työpaikalla viihtymisestä. Yritysten sisällä tehdyt kyselyt antavat monta kertaa surullisen kuvan työilmapiiristä.
Kun sitten kysellään asiaa yleisemmin muiden gallupien yhteydessä, suomalaisista valtaosa sanookin pitävänsä työstään ja työpaikastaan.
Onnellisuuskysely maiden välillä kertoo paljon myös siitä, millainen yhteiskunnan malli tekee kansalaiset onnellisiksi.
Vuosi toisensa jälkeen kärkikymmenikössä ovat Pohjoismaat, joissa toteutuu parhaiten länsimainen demokratia; sananvapaus, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja kansalaisten tasavertaisuus sekä vastuunkanto vähäosaisista.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
