Suomi on jo kuudennen kerran peräkkäin listattu maailman onnellisemmaksi maaksi. Ei uskoisi, kun tarkastele sairaustilastoja, sairauden takia ennen aikaiselle eläkkeelle jääneiden määrää ja nuorten mielenterveysongelmia.
The World Happines Report 2023 mittaa kyselytutkimuksin eri maiden kansalaisten onnellisuutta sosiaalisen tuen, tuloerojen, terveyden, vapauden, anteliaisuuden ja korruption vähäisyyden perusteella.
Eli uskottava on. Suomalaiset ovat siis onnellisia, vaikka ennenaikainen eläköityminen uhkaa yhä useampia ja vasta aikuisikään yltäneet nuoret joutuvat sankoin joukoin pysyvästi sairauseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Suomalaisista puoli miljoonaa sairastaa kakkostyypin sokeritautia eli diabetesta ja määrä kasvaa koko ajan. Lisäksi meillä on toinen puoli miljoonaa viinan kiroja vastaan taistelevaa alkoholin riskikäyttäjää.
Ennenaikaiselle eläkkeelle joutuneita sairaita on yli 100.000. Heistä alle 35-vuotiaita sairauseläkeläisiä on noin 20.000!
Luvuista pitää toki muistaa, että jopa merkittävä osa on monisairaita, eikä noita numeroita voi mitenkään summata yhteen.
Joka tapauksessa valtavaa osaa rasittavat sairastelut ja addiktiot.
Suomessa tilanne on se, että etenkin terveydenhoitopuoli vuotaa. Kun kansanterveyttä ei kyetä hoitamaan, hoidetaan sairauksia, ja se maksaa maltaita.
Kun lääkärissä käynti, terveystarkastus ja ohjeistuksen saaminen terveyden vaalimiseen maksa satasen, sairaudenhoito esimerkiksi sairaalassa maksaa helposti tonnin yhteiskunnalle.
Suomalaisten kansantautien hinta hirvittää. Yksin kakkostyypin diabeteksen hoito maksaa yli kaksi miljardia vuodessa. Kun mukaan lasketaan sairauslomat, ennenaikaiset eläköitymiset ja diabeteksen aiheuttamat muut sairaudet, päästään tänä päivänä yli kuuteen miljardiin euroon vuodessa.
Jotain hurjasta kehityksestä kertoo se, että kymmenessä vuodessa kustannukset ovat nousseet 50 prosenttia.
Hyvinvointialueiden 23 miljardin budjetista kymmenisen prosenttia menee kakkostyypin diabeteksen hoitoon.
Myös ennenaikaiset eläköitymiset sairauksien takia ovat Suomelle valtava kustannus. Sairauseläkeläisiä on yli 100.000 ja alle 35-vuotiaita tuosta määrästä on 20.000. Valtaosa eläköitymisistä johtuu mielenterveysongelmista, muun muassa masennuksesta.
Mitä asialle voidaan tehdä? Kakkostyypin diabetes on merkittävältä osaltaan elintasosairaus eli huonoista elintavoista johtuva. Liian rasvaista ruokaa, liian vähän kasviksia ja liian vähän liikuntaa.
Liian monet havahtuvat tilanteeseen vasta, kun sairaus on puhjennut.
Suomessa julistettiin tehostettu kansanterveyden edistämishanke 1970-luvun alussa. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota elintapoihin. Tupakka, suola ja kovat rasvat pois, oli slogan.
Hankkeen käynnisti maaherra Esa Timonen, joka halusi parantaa itäsuomalaisten terveyttä, koska heidän elinikänsä oli selvästi lyhyempi muuhun Suomeen verraten.
Syynä olivat elintavoista johtuvat verisuoni- ja sydäntaudit.
Terveystarkastusten ja valistuksen vaikutukset olivat hurjat. Vuonna 1977 projektin johtajaksi nimitetty Pekka Puska arvioi projektin säästäneen neljännes miljoonan ihmisen ennenaikaiselta kuolemalta.
Olisiko kansallinen projekti nyt mahdollinen? Eli tasaisin väliajoin tehtävät terveystarkastukset koko kansalle. Ongelmatapauksiin reagoiminen, ohjeistus ja seuranta.
Myös mielenterveyspuolella varhainen reagointi toisi varmasti tuloksia.
Sanotaan, että julkiset rahat ovat vähissä ja velka kasvaa. Meillä ei ole varaa. Mutta onko meillä varaa hoitamattomuuteen? Hoitamattomuus maksaa monin verroin enemmän kuin hoito.
Loading ...
