Sanomalehtien sisältöjä luetaan enemmän kuin koskaan ennen.
Paperilehtien levikit toki hiipuvat, mutta lukijamäärät digitaalisella puolella kasvavat valtavaa vauhtia.
Monilla suomalaisilla maakuntalehdillä digisisältöjen seuraaminen kasvaa nyt kymmenillä prosenteilla. Jotkut lehdet ovat jopa tuplanneet digilukijoiden määrän hyvin lyhyessä ajassa.
Paljon kertoo se, että esimerkiksi Suomen johtavaa sanomalehteä Helsingin Sanomia luetaan enemmän kuin koskaan ennen.
Samanmoinen tilanne on myös monella maakuntalehdellä.
Toki digisisältöjen lukijamäärät ovat jo monena vuonna kasvaneet tasaisesti, mutta varsinainen kasvuloikka on tapahtunut koronaviruksen levitessä.
Trendi on hyvin saman suuntainen kaikkialla maailmassa.
Digilukijoiden määrän hurja kasvu ei kuitenkaan kasvata kustantajien kokonaistulovirtaa. Digitilausten hinta on alle puolet paperilehdestä ja monet lehdet tarjoavat sisältöjään puoli-ilmaiseksi tai kokonaan ilmaiseksi.
Halvat tarjoukset ovat lisääntyneet koronaviruksen aikana. Se osaltaan kiihdyttää sanomalehtien digisisältöjen seurantaa.
Mainostulot taas ovat pudonneet neljänneksellä, pahimmillaan jopa puoleen.
Ylivoimaisesti tärkein syy lukijamäärien kasvuun selittyy ihmisten luotettavan tiedon janolla. Tämä tulee eri kyselyissä selkeästi esiin. Halutaan kuulla, mitä asiantuntijat sanovat viruksen leviämisestä, leviämisen syistä, rajoituksista, suojautumisesta jne.
Etenkin sosiaalisessa mediassa leviää paljon paikkaansa pitämättömiä virusväitteitä.
Oxfordin yliopiston Reuter-instituutti tekee faktantarkistusta. Sen mukaan koronaviruksesta on esitetty yhteensä yli 200 virheellistä väitettä, joista sosiaalisen median osuus on lähes 90 prosenttia.
Sosiaalisen median jättiläiset Facebook, Youtube ja Twitter ovat ryhtyneet karsimaan palveluistaan virheellisiä väittämiä eritoten koronavirusta koskien.
Virusta vähätelleet ja virheellisiä väittämiä siitä esitelleet presidentit Brasilian Jair Bolsonaro ja Valko-Venäjän Aleksandr Lukasenka ovat karsintalistalla.
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin monet käsittämättömät lausunnot ovat levinneet sosiaalisessa mediassa sellaisenaan ilman journalistista käsittelyä.
Trump väitti alkuun, että epidemia menee ohi lähes itsestään. Sen jälkeen hän on väittänyt havainneensa ensimmäisenä, että virus muuttuu pandemiaksi.
Nyt kun ihmiset kaikkialla maailmassa seuraavat paljon aikaisempaa enemmän luotettavia, tietonsa tarkastavia medioita, joutuvat tällaiset puheet aikaisempaa enemmän outoon valoon.
Hyvä kysymys on se, onko nykyisellä ilmiöllä vaikutusta siihen, että kansalaiset turvautuvat jatkossakin enemmän asiantuntijoihin ja tiedepohjaiseen tietoon kuin populistijohtajien vääristeltyihin tai suorastaan virheellisiin väittämiin.
Sosiaalisella medialla on ollut valtava merkitys poliittisen populismin nousulle. Hyvä esimerkki tästä on nimenomaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hänen monet väittämänsä on faktatarkistuksessa osoitettu vääriksi. Vääriä väittämiä on laskettu hänen urallaan olleen jopa yli 16 000.
Tietojen osoittamisella vääräksi ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut vaikutusta hänen suosioonsa. Sosiaalisessa mediassa on tähän asti riittänyt, että poliittinen päättäjä laukoo Twitter-tilillään asioita, joita hänen kannattajansa haluavat kuulla. Toissijaista on ollut viestin todenperäisyys.
Kiinnostavaa on nähdä, onko medioiden seuraamisen muutos pysyvää ja jos on, miten se muuttaa ihmisten käsityksiä maailmasta ja politiikasta.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa ollut lehdistöneuvos
Loading ...
