Luonto kiehtoo meitä ihmisiä. Se on samalla ihmeellinen mutta myös omalla tavallaan arvoituksellinen ja ehkä myös pelottava. Se on ymmärrettävää, sillä onhan ihminen elänyt läheisessä suhteessa luontoon halki maailman sivu. Sen vuoksi ihminen on aina myös halunnut ymmärtää luontoa. On luonnollista, että etsimme tätä ymmärrystä menemällä luontoon. Englantilainen filosofi Francis Bacon (1561-1626) on oivallisesti todennut ”Jos haluat tietää luonnosta, kysy luonnolta”.
Koronaviruspandemia on muistuttanut meitä jälleen kerran siitä, että olemme läheisessä yhteydessä kaikkeen, mikä liittyy luontoon. Virukset eivät ole irrallisia olentoja vaan osa meidän yhteistä elämänhistoriaamme. Ne ovat omalta osaltaan ohjanneet niin eläinten kuin meidän ihmistenkin evoluutiota alusta alkaen. Samalla kun luonto on ihmeellinen, kaunis ja parantava, se on myös pelottava, vaarallinen ja katastrofiherkkä.
Suurimpia luontoon liittyviä kysymyksiä, johon haluaisimme saada vastauksen on: tapahtuuko kaikki sattumanvaraisesti vai ohjaako joku kaikkea kehitystä? Hollantilaisen filosofi Baruch Spinozan (1632-1677) vastaus tähän oli ”Maailmankaikkeudessa ei ole mitään satunnaista vaan kaikki on jumalallisen luonnon välttämättömyydestä määräytynyt olemaan olemassa ja toimimaan tietyllä tavalla”. Jos lähdemme tästä näkemyksestä, niin joudumme pohtimaan myös koronan osalta sitä, oliko pandemian tulo välttämätöntä ja miksi? Joka tapauksessa korona on ohjannut erittäin voimakkaasti kaikkea taloudellista ja henkistä kehitystä. Mikään ei taida olla enää ennallaan koronan tulon jälkeen. Itse koen ainakin muuttuneeni. Liekö se luonnonmukaista vai luonnon mukaista?
Hannu T. Korhonen
Loading ...
