Kevät on täynnä odotuksia, toiveita ja tavoitteita. Kevätlukukausi on aina erityinen yhdeksäsluokkalaisille ja abiturienteille. Kaikilla heillä on yksi tärkeimmistä keväistä edessään, toiveita tulevasta ja paljon ponnisteltavaa, jotta omat tavoitteet saavutetaan. Yhdeksäsluokkalaisilla alkaa loppukiri. Pian pitäisi päättää, minne haluaa peruskoulun jälkeen hakea ja usein tämän määrittää keskiarvo.
Abiturientit opiskelevat juuri nyt viimeistä jaksoaan ja edessä siintävät kevään ylioppilaskirjoitukset. Niihin on toki valmistauduttu koko kolmivuotisen lukion ajan, mutta paineet ovat silti kovat. Yhä nuoremmat lukiolaiset kokevat, että lukioaikaiset valinnat määrittelevät koko heidän loppuelämäänsä. Jo nyt pitäisi tietää, mikä minusta tulee isona.
Yhteiskunnan aina vain kovenevien vaatimusten ja yleisen tehokkuusajattelun seurauksena nuorten suorituspaineet ovat lisääntyneet. Tämä näkyy nuorten hyvinvoinnissa. ”Lukiossa olisi niin ihanaa lukea niitä aineita, joista on kiinnostunut. Nyt tuntuu siltä, että pitää opiskella vain niitä aineita, joista saa kirjoituksissa eniten pisteitä. Muuten ei ole mahdollisuutta päästä yliopistoon”, eräs lukiolaisemme kertoi alakuloisena.
Koulun yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella nuoria näiltä suorituspaineilta ja antaa toivoa tulevaan. Meidän pitää antaa nuorille mahdollisuus etsiä itseään ja makustella sitä, mistä on kiinnostunut. Lukiolaisen pitää myös nauttia ainutlaatuisesta elämänvaiheesta ja saada tunne, että kaikki on vielä mahdollista.
Kevät on toivoa täynnä – ja sitä meidän on nuorillemme myös luotava.
Loading ...
