Toukokuun alussa astuu voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa Kela-korvausten hakemisen nykyistä suurempana ulkomailla tehdyistä hoidoista. Nopeasti ajatellen ulkosuomalaisten näkökulmasta uudistus kuulostaa pääosin hyvältä.
Asioilla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Uudistus saattaa vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita ihmiset ovat siirtämään kirjansa uuteen kotimaahansa, meidän tapauksessamme Espanjaan. Tieto siitä, että täällä tapahtuneista hoidoista korvataan Suomesta käsin ei ainakaan innosta siirtymään Espanjan sosiaaliturvaan.
Laki vaatisi kirjojen siirtämisen uuteen kotimaahan riittävän pitkän oleskelun jälkeen. Oleskelua on kuitenkin käytännössä lähes mahdoton valvoa, joten moni pysyy Suomen sosiaaliturvan piirissä, vaikka käytännössä asuukin pysyvästi Espanjassa. Ihmiset liikkuvat harmaalla alueella.
Terveysturismi on jo nyt arkipäivää. Ihmiset matkustavat Aurinkorannikolle leikkauttamaan esimerkiksi silmänsä. Uusi laki sallii myös sellaisten operaatioiden tekemisen etelässä, jotka kuuluisivat Suomessa julkisen terveydenhoidon piiriin.
Jos vaikka Kouvolassa on lonkkaleikkaukseen älyttömän pitkä jono, asiakas voi pyytää Kelalta enimmäissumman, joka hänelle maksetaan, mikäli lonkkaleikkaus tehdään ulkomailla. Kätevää, samalla aurinkoloma ja lonkka kuntoon.
On mielenkiintoista nähdä millaisiksi nuo korvaussummat asettuvat. Suomen byrokraattinen sote -järjestelmä ei pysty palveluja erityisen edullisesti tuottamaan. Yksityiset toimijat Espanjassa saattavat hyvinkin tarjota hintoja, jotka ovat Suomen julkisen terveydenhuollon kanssa kilpailukykyisiä. Onko se sitten hyvä asia? Potilaan näkökulmasta on, hän saa palvelun nopeammin ja saa itse vaikuttaa siihen, missä palvelu toteutetaan.
Terveysturismista ei varmasti tule niin isoa bisnestä, että sillä olisi merkittävää kansantaloudellista vaikutusta Suomelle. Joku tämänkin hinnan kohta laskee ja syyttää ulkomaille lähtijöitä maanpetturuudesta. Se ilo näille somenihilisteille suotakoon.
Pääkirjoitus
Loading ...
