Elinkeinoministeri Mika Lintilä on mahdollisesti esiintynyt humalassa virallisissa tilaisuuksissa.
Totta vai tarua. Joka tapauksessa aiheen käsittely mediassa on ylittänyt kaikki kohtuuden rajat.
Viitisen sivua Hesarissa, vähintään saman verran iltapäivälehdissä ja tuntitolkulla radio- sekä tv-julkisuutta.
Median mopo keulii. Toki aihetta pitää käsitellä, mutta joku tolkku sen laajuudessa ja yksityiskohtaisessa penkomisessa pitäisi olla.
Nyt tiedetään, että puolustusministeri Antti Kaikkonen haki kaksi lonkerotölkkiä marketista, ja herran joivat tölkin mieheen matkalla sotilaskoneella Ruotsiin.
Lintilä myös myöhästyi Ruotsin kuninkaallisten järjestelmältä juhlaillalliselta, kun frakin pukeminen ja kunniamerkkien kiinnittäminen veivät enemmän aikaa kuin laki salli. Epäiltiin, että hankaluutta lisäsi alkoholipitoisten juomien nauttiminen.
Myös Lintilän viinaostokset ministeriuran aikana on käyty läpi ja eritelty kovat viinat viskistä konjakkeihin sekä miedommat aineet.
No nyt kansa tietää ja huhtikuun alun vaaleissa ministeri Lintilä kantaa poliittisen vastuun. Huhtikuun jälkeen nähdään, koetaanko Lintilän uhriksi vai uransa pilanneeksi juopoksi.
Iso kysymys on se, kuka lumipallovyöryn lähetti matkaan. Tuliko töytäisy omien joukosta. Yksi keskustan kansanedustaja menettää paikkansa Vaasan vaalipiirissä, jos keskustan kannatus pysyy nykyisellä noin kymmenen prosentin tasolla.
Politiikassa pahin kilpailija on monesti oman puolueen toinen ehdokas.
Eduskunta on Suomi ja suomalaiset pienoiskoossa, sanotaan. Vähän koulutetumpaa kuin keskimäärin, mutta tavoissa ei taida eroja olla. Kun yli puoli miljoonaa suomalaista on joko ongelmakäyttäjiä tai riskiryhmäläisiä, niin kyllähän näistä ryhmistä osa toimii myös Arkadianmäellä.
Sanna Marinin bilevideoista nousi niin ikään valtava kohu. Lintilän ja Marinin tapauksia on yritetty koplata yhteen. Ei pitäisi. Marin oli humalassa vapaa-ajallaan, kun taas Lintilää epäillään humalassa esiintymisestä virkatehtävissä.
Lintilä ei ole mikään poikkeus. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki oli ainakin työtä liippaavassa tehtävässä, kun hän juhlisti jääkiekkojoukkueen kanssa Sotshin menestystä.
Arhinmäki sammui kesken illan ja pelaajat auttoivat Paavoa punkkaan kuin loukkaantunutta kanssapelaajaa jäältä vaihtoaitioon. Homma hoitui rutiinilla. Tapaukseen nähden Arhinmäki pääsi vähällä.
Toki hän saa kuulla asiasta vinoilua lopun ikänsä.
Jos käännellään historian lehtiä, niin Lintilän tapaus jää pelkäksi tissutteluksi. Tapaus Ahti Karjalainen kuuluu surullisten kertomusten listalle. Karjalainen oli pahasti alkoholisoitunut ja oli Suomen Pankin johtajana jopa enemmän humalassa kuin selvänä.
Varsinainen romahdus tapahtui, kun hän palasi Espanjasta vuonna 1982, eikä humalaltaan kyennyt antamaan lausuntoa devalvaatiosta.
1970-luvulla suurlähettiläät tunnettiin railakkaista juomatavoistaan. Presidentti Urho Kekkosen pojalle Tanelille jäi niin sanotusti päälle. 1984 hän kärysi ratista (2,36 promillea) ja joutui luopumaan suurlähettilään pestistä.
Vuotta myöhemmin hän teki itsemurhan.
Tässä ei ole suinkaan koko poliitikkojen työmaajuopottelujen kirjo. Presidentti Martti Ahtisaari laastareineen puuttuu listalta ja moni muu ”koikkelehtija”. Tuon arvonimen alkuperän voi tarkistaa, jos kiinnostaa. Osoite: KVG.
Loading ...
