Laura Laukka bloggaa ja somettaa työkseen, luottaa elämään ja rakastaa unelmointia. Tämä nuori nainen uskaltaa tavoitella onnellista ja omanlaistaan elämää silloinkin, kun kaikki eivät välttämättä häntä ymmärrä.
Sosiaalinen media ja blogimaailma ovat 2010-luvun räjähdysmäisiä ilmiöitä, jotka ovat läsnä lähes jokaisen ihmisen arjessa. Kenties juuri somettamisen kaikille avoimen luonteen vuoksi voi olla yhä vaikea ymmärtää, miten joku voi tehdä siitä oman työnsä.
Bloggarit ja somekasvot ovat nuorten uusia poptähtiä, esikuvia ja mentoreita, mutta useat äidit, isät ja varsinkin isovanhemmat kaipaavat vielä vakuuttelua siitä, voiko somettamista kutsua työksi. Nämä epäluulot on kohdannut myös Laurarosilla-blogia kirjoittava Laura Laukka.
– Olen selittänyt työnkuvani omille isovanhemmilleni miljoona kertaa rautalangasta vääntäen. Silti he yhä kysyvät, että mitä oikein teen työksesi. Tuntuu, että he ajattelevat, että en tee mitään ja että täälläkin olen vain hengailemassa, kertoo Laura.
Tämän jutun toimittajalle ja kuvaajalle rautalanka taipuu helposti. Käsitämme, että Laurarosilla on paitsi blogi, myös vlogi eli videoblogi sekä ihastuttava Instagram-tili. Ymmärrämme, että yhden blogipostauksen tekoon kuluu vähintään saman verran aikaa kuin tämän jutun haastatteluun, kuvaamiseen ja kirjoittamiseen.
– Se, mikä ulospäin näkyy, on vain pieni osa bloggarin tai somettajan työstä. Suunnittelen huolella jokaisen tekstin ja kuvan, jotta ne ovat minun näköisiäni.
Entä kuka Laurarosillalle tästä sitten maksaa palkkaa ja mistä rahat tulevat?
– Mulla on oma toiminimi, eli olen yrittäjä. Saan mainostuloja blogistani, Youtubesta ja Instagramista.
Eli selkeä homma: Laurarosilla on mediabrändi, siinä missä tämä lehtikin. Hän myy mainoksia omille mediatileilleen, aivan kuten Fuengirola.fi-lehti myy mainoksia sivuilleen. Siinäkö kaikki?
– Lisäksi tuotan sisältöjä myös asiakkailleni tai yhteistyökumppaneilleni. Kirjoitan tekstejä, kuvaan videoita tai käyn luennoimassa heidän tilaisuuksissaan. Hyödynnän myös personal trainerin koulutustani vetämällä treenejä.
Uskalla unelmoida, muista elää
Espanjaan Laura on kiintynyt jo lapsuudessaan, sillä hänen isoisänsä osti asunnon Fuengirolasta, kun Laura oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Tänä keväänä sattuma näytteli pääroolia, kun yritys jolle Laura tuottaa sisältöjä, päätti siirtää päämajansa väliaikaisesti Marbellaan. Lauran tradenomiopinnoista jäljellä on enää opinnäytetyö, joten senkin urakan hän sai mahtumaan tietokonesalkkuun. Laura iloitsee siitä, että elämässä palaset ovat loksahtaneet paikalleen kuin itsestään.
– Tiedän, että joskus on vain pakko tehdä mitä tahansa hommia, jotta pärjää. Mäkin oon siivonnut pöytiä lokin kakkaa naamalla, ja silloin ajattelin, että mä inhoan tätä. Sitten kun aloitin bloggaamisen, löysin oman juttuni, josta sain energiaa. Sitä kautta uskalsin luottaa siihen, että oma juttu kyllä kantaa.
Niinpä Laura heittäytyi myös personal trainerin koulutukseen ammattikorkeakouluopintojensa ohessa, koska se oli jotain, mitä hän todella halusi tehdä.
– Sitten yhtäkkiä tajusin, että mulla on toiminimi, ja teen itselleni sellaisia töitä, joista oikeasti nautin, eikä mun ole pakko olla tekemässä jollekin toiselle töitä kello 8–16. Löysin oman juttuni, ja ammennan siitä energiani, Laura kertoo.
Tähän saakka unelmat ja sattuma ovat kantaneet nuorta ja energistä naista.
– Aina pitää olla unelmia, ihan aina. Ne voi olla suuria, mutta pitää olla myös sellaisia, joita jaksaa tavoitella. Silti pitää muistaa elää hetkessä, eikä tulevaisuudessa. Just nyt mä nautin siitä, että voin juoda tätä smoothieta tässä mun lempikahvilassa ja olla haastateltavana. Nyt on kaikki hyvin, eikä tarvitse miettiä, että mitä sitku.
Kuitenkin välillä tulevaisuus varsinkin töiden suhteen stressaa myös Lauraa. Eikä ihme, onhan kyseessä tänä keväänä opiskelunsa päättävä nuori ja kunnianhimoinen nainen.
– Haluan tehdä töitä itselleni, ja joskus hermostuttaa, että miten mä pärjään. Luotan siihen, että kun tekee omaa juttuaan ja uskoo itseensä, niin elämä johtaa eteenpäin. Kuulostaa sellaiselta päläpälä-jutulta, mutta pitää luottaa elämään.
Ehjänä somekuplan keskellä
Sosiaalinen media on avannut lukemattomia uusia mahdollisuuksia niin sitä työssään hyödyntäville kuin vain muuten vain somettaville. Eittämättä sen raadollisuus on kuitenkin myös saanut aikaan paljon naarmuja, kun yhä useammat identiteetit ovat rakentuneet ison somekuplan varaan.
– Omaa identiteettiä ei pitäisi rakentaa somen, tykkääjämäärien tai kommenttien varaan. Usein multa kysytään, koenko ulkonäköpaineita työni vuoksi. Totta kai jokaisella on heikot hetkensä, mutta en mä ota paineita. Mun identiteetti ei ole riippuvainen siitä, kuinka moni kuvistani tykkää, Laura tuumii.
Someaikakauden haitat pystyy Lauran mukaan kiertämään oikealla suhtautumisella.
– Mulle some on aina ollut inspiraation lähde: otan muiden kuvista, kauneudesta tai ideoista vaan inspiraatiota ja motivaatiota enkä paineita. Somen tehtävä ei ole kertoa kenellekään, millainen sun pitäis olla vaan tarjota ideoita. Somen pitäis olla jossain tuolla ja oman elämän just tässä.
Laura uskoo, että some työllistää hänet vielä pitkään, vaikka alalla on joka päivä uusia tekijöitä.
– Tämä koko ilmiö kasvaa ja muuttuu edelleen koko ajan. Uskon, että kunhan vain pysyn kehityksessä mukana, voin myös jatkossa ansaita elantoni somella. Me sometyöntekijät olemme sellaisia kameleontteja: koko ajan opetellaan lisää ja mukaudutaan uuteen.
Laura Laukka, 23
- bloggari, vloggari ja somettaja nimellä Laurarosilla
- sisällöntuottaja, personal trainer, hyvinvointivalmentaja, tradenomiopiskelija
- asuu poikaystävänsä kanssa Helsingissä ja tämän kevään ajan Fuengirolassa.
- motto: ”Teen kaikkeni sen eteen, että saan elää sellaista elämää, josta todella nautin.”
Marena Ahonen
Loading ...
