Tulin miettineeksi, miten digitalisaatio värittää näkemistämme, mutta toki myös mahdollistaa uusiin asioihin tutustumista. Ja ennen kaikkea helpottaa asioiden hoitamista.
Otetaan esimerkiksi sosiaalinen media, Facebook. Poimitaan kuvitteelliseen kokeeseemme kadulta sattumanvaraisesti kaksi henkilöä. Luultavaa on, että jos sukeltaisimme heidän Facebookiensa uutisvirtoihin, olisivat ne kovin erilaiset pelkästään siksi, että heidän kiinnostuksen kohteensa eroaisivat.
Urheilusta ja kalastuksesta kiinnostuneen Facebook-maailma näyttää kovin erilaiselta kuin vaikkapa teatterista ja kuvataiteesta nauttivan uutisvirta.
Some vahvistaa ja värittää näkymäämme kiinnostuksen kohteidemme mukaan. Saamme sisältöä, tarjouksia ja ehdotuksia omaan nettikäyttäytymiseemme pohjautuen.
Sinä saat erilaisia tarjouksia ja juttuja uutisvirtaasi kuin eri asioista kiinnostunut naapurisi.
Puhutaan ”kuplassa olemisesta”. Some vahvistaa meidän jokaisen omaa kuplaamme. Antaa sille päävärit ja sävyt oman nettikäyttäytymisemme pohjalta.
En ota nyt kantaa ”kuplautumisen” hyviin tai huonoihin puoliin.
Tulin tälläytyneeksi akvarellimaalauskurssille Frigilianan kylään. Näin ilmoituksen kurssista omassa ”kuplassani” Facebookissa.
En ole koskaan käynyt tuossa Espanjan kauneimmaksi äänestetyssä kylässä, en tunne muita kurssille osallistujia (vielä!) ja maalannut olen viimeksi lukiossa.
Kuulosti seikkailulta, joten ilmoittauduin mukaan kirjaimellisesti siltä istumalta. Samaiselta sohvalta tein netissä pikaisen tutustumisen kylän majoitusmahdollisuuksiin ja varasin itselleni majapaikan kylän kapeilta kujilta.
Minun some-kuplani toimi tässä siis hienosti ja tarjosi minulle mieluisaa sisältöä (ja antoi kimmokkeen uuden oppimiseen). Samalla tulin miettineeksi, puuttuuko oman kuplani väripaletista vielä jotakin, mitä voisin sinne lisätä?
Loading ...
