Taiteilija Riiko Sakkinen halusi uppoutua suomalaisuuteen puhtaimmillaan. Hänen mielestään paras keino siihen oli tarkkailla Aurinkorannikon suomalaisyhteisöä.
Mitä ne ulkomaalaiset meistä suomalaisista oikein ajattelee? Tätä on pohdittu niin pitkään ja hartaasti, että siitä on jo muodostunut vitsi.
Mutta mitä me suomalaiset meistä suomalaisista ajattelemme? Siinäpä kysymys, jota taiteilija Riiko Sakkinen halusi lähteä selvittämään – ainakin omalta osaltaan. Selvityksestä syntyi näyttely nimeltä Los moimoi de Fuengirola.
– Halusin tutkia Suomea, suomalaisuutta ja omaa alkuperääni suomalaisena, kertoo Sakkinen, joka itse on asunut jo 25 vuotta Espanjassa, espanjalaisen puolisonsa kanssa.
Sakkinen kävi ensimmäistä kertaa Fuengirolassa
Mutta miten ihmeessä tämä suomalaisuuden tutkiminen nyt sitten Fuengirolaan liittyy?
– Koin ongelmalliseksi sen, että Suomessa tuntisin olevani liikaa sisällä yhteisössä ja yhteiskunnassa, voidakseni tehdä havaintoja mahdollisimman ulkopuolisena. Ihan sama vaikka menisin johonkin Kuopioon, olisin silti suomalainen Suomessa, vaikka vähän itselleni vieraammassa kaupungissa, Riiko pohtii.
– Mutta sitten keksin, että täällä Espanjassahan on, muutaman sadan kilometrin päässä kotoani, kokonaan toinen Suomi, jossa suomalaisuus olisi herkullisesti havainnoitavissa, hän valottaa ideaansa.
Pepinon kylässä keskellä Espanjaa, lähellä Toledon kaupunkia asuva Sakkinen ei itse ole koskaan asunut, eikä ennen taideprojektiaan edes käynyt Fuengirolassa. Hänen mukaansa se oli omiaan auttamaan ulkopuoliseksi tarkkailijaksi asettumista.
”Fuge on utopia”
Vaikka näyttelyn nimessä mainitaankin Fuengirola, kertoo näyttely pikemminkin Fugesta. Näiden kahden välille Sakkinen tekee selvän eron, joten pidettäköön nämä kaksi käsitettä erillään myös tässä jutussa.
Fuge on suomalaisten suuhun muodostunut nimi Fuengirolan kaupungille, mutta käytännössä se kattaa ainakin jossain mielessä myös hieman ympäröiviäkin kaupunkeja, suomalaisesta vinkkelistä katsottuna.
Jos satut asumaan esimerkiksi Las Lagunasin alueella Mijasin kaupungin puolella, on melko varmaa että suomalaisten kavereidesi mielikuvissa asut ”Fugessa”.
Riiko Sakkinen määrittelee Fugen kuitenkin vielä laajemmin.
– Fuge on utopia, se on ikään kuin parempi versio suomalaisuudesta ja Suomesta. Siellä suomalaisuutta määritellään uudestaan, ikään kuin puhtaalta pöydältä. Millaista on suomalaisuus ilman sen omia, itse asettamia rajoitteita, taiteilija kuvailee.
”Fugessa suomalaiset ovat sosiaalisempia kuin Suomessa
Riko Sakkinen
Hän antaa käytännön esimerkin.
– Fugessa suomalaiset ovat esimerkiksi paljon sosiaalisempia kuin Suomessa. Suomessa ollaan opittu siihen ajatukseen, että suomalaiset ovat hiljaisia, jopa epäsosiaalisia, mutta Fugessa siitä ei tarvitse välittää. Siellä voi olla juuri niin puhelias ja sosiaalinen kuin haluaa.
”Tärkeämpi on työntövoima pois Suomesta”
Sakkisen mukaan Fuge on muodostunut nimenomaan Fuengirolaan – ja ylipäätään Espanjaan – sattumalta.
– Se olisi voinut yhtä hyvin syntyä vaikkapa Italiaan, Turkkiin tai Kreikkaan, hän väittää.
Väitettä on vaikea kiistääkään. Mitä jos Los Pacosin perustajana pidetty Teuvo Hakulinen olisikin tykästynyt vaikkapa Rodokseen? Mitä jos suomalaisurheilijat olisivatkin alkaneet matkustaa sinne talvileireilleen? Tai jonnekin muualle?
Sakkinen näkeekin, että monelle Fugen maahanmuuttajalle Espanjan vetovoimaa tärkeämpi on se työntövoima, joka on ajanut pois Suomesta.
– Ihmisten kanssa jutellessa tuli useasti esiin, että Fugeen ollaan tultu nimenomaan pakoon jotain. Suurin osa tietysti pakoon Suomen säätä ja ilmastoa. Jotkut ovat paenneet velkoja tai muita talousasioita, toiset poliisia ja niin edelleen, Riiko maalailee.
Fugen äärelle Mäntässä
Minkälaisia havaintoja ja minkälaista taidetta lopulta syntyi Riiko Sakkisen tutkimusmatkalla suomalaisuuteen, siitä kertoo Los moimoi de Fuengirola -näyttely, joka avautuu Mäntän Serlachius-museossa ensi kesäkuussa.
– Riiko on meille jo ennestään tuttu taiteilija ja yksi tämän hetken merkittävimpiä nykytaiteilijoita, kertoo Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Hän on erittäin innoissaan Sakkisen tulevasta näyttelystä.
– Näyttely sopii erinomaisen hyvin meille jo senkin vuoksi, että suomalaisuus on ollut keskeinen teemamme aivan alusta alkaen. Serlachius-museon kokoelmathan alkoivat muodostua 1800- ja 1900 lukujen taitteen ns. kultakauden taiteen ympärille. Tuolloin juuri suomalaisuus oli taiteessa erittäin keskeinen teema, Sivonen perustelee.
Taitava provokaattori
Museonjohtaja antaa taiteilijalle kiitosta myös tämän kyvystä herättää keskustelua.
– Provokaatio on yksi Riiko Sakkisen paljon käyttämistä keinoista. Hän saattaa esittää kommentteja tai väittämiä, joiden takana ei lainkaan seiso itse, mutta joilla hän saa aikaan mielenkiintoisia keskusteluja.
”Fuge suomalaisille, pepet ulosSakkisen tarraprovokaation teksti
Sakkinen itse allekirjoittaa arvion ja antaa esimerkin.
– Osana moimoi -työtä liimailin pitkin Fuengirolaa tarroja, joissa luki ”Fuge suomalaisille, pepet ulos”. Sitten jäin seuraamaan millaista keskustelua ne alkoivat sosiaalisessa mediassa herättää, Riiko paljastaa.
Moni Aurinkorannikon suomalainen on varmasti törmännyt kyseisiin tarroihin ja niiden herättämiin värikkäisiin keskusteluihin. Moni piti tarroja jopa rasistisina.
Los moimoi de Fuengirola –näyttely on Riiko Sakkisen mukaan pääosin valmis, joskin hän vielä viimeistelee ja hioo sitä. Näyttely avataan Serlachius-museossa kesäkuun puolivälissä ja se on nähtävillä noin kuusi kuukautta.
Kuvat: Israel Galán, Riiko Sakkinen, Los moimoi de Fuengirola, 2023–2024, yksityiskohdat installaatiosta.
Loading ...
