Tapaamme Sari Lavadon kanssa Suomen kunniakonsulaatissa Málagassa vain muutama minuutti sen jälkeen, kun terveysviranomaiset ovat julkistaneet tiedon, jonka mukaan Málagan koronailmaantuvuusluku on noussut yli tuhanteen, ja kaikki ei-välttämätön liiketoiminta suljetaan reilun vuorokauden kuluttua.
– Se voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi valokuvaamot menevät kiinni, eikä passikuvia saa otettua Lavado toteaa.
Vaikka työkokemusta konsulipalveluvirkailijan työstä on vasta pari kuukautta, hän on selvästi heti kärryillä siitä, mitä tällaiset muutokset merkitsevät kunniakonsulaatin kannalta.
Ensikosketus Fuengirolaan
Vaikka Sari Lavado näyttää kotiutuneen uuteen työhönsä jo varsin hyvin, ei hän pitänyt näin mielekkään työn löytymistä Aurinkorannikolta itsestäänselvyytenä. Ammatillinen kutsumus on alun perin löytynyt sosiaalialalta ja se toi hänet myös ensimmäistä kertaa Aurinkorannikolle.
Voisit tykätä myös
– Opiskelin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja vuonna 2004 tulin opintojen loppupuolella Fuengirolaan kolmen kuukauden työharjoitteluun.
Tuosta harjoittelusta jäi käteen aika paljon muutakin kuin ammatillista oppia. Esimerkiksi kuntosalilla tuli käytyä poikkeuksellisen ahkerasti. Lavado alkoi käydä Stella Maris -hotellin alakerran kuntosalilla, missä katseet kohtasivat salilla työskenneleen Miguelin kanssa.
– Sen jälkeen taisin käydä joka päivä salilla, Lavado muistelee suhteen alkuaikaa.
Suomi vai Espanja
Kolme kuukautta kului nopeasti ja Sari Lavadon oli aika palata Lappeenrantaan, missä häntä odottivat puolen vuoden opinnot ja valmistuminen. Matkalaukun ohella viemisinä itärajan tuntumaan oli Miguel.
Kun sosionomin paperit oli hankittu, oli nuorenparin aika pohtia isoa kysymystä: Suomi vai Espanja?
– Mietimme ihan konkreettisesti, että kumpi on todennäköisempää: se että Miguel oppii suomen riittävän hyvin ja saa mielekästä työtä Suomesta vai se että minä opin espanjaa ja löydän hyvän työn Espanjasta.
Pähkäilyn jälkeen syntyi päätös Fuengirolaan muuttamisesta. Vuodesta 2005 vuoteen 2007 pariskunta asui Fuengirolassa, kunnes oli aika jälleen pakata ja muuttaa Suomeen.
– Minulla alkoi tulla ammatillinen ikävä koulutusta vastaavaan työhön. Kutsumukseni oli kuitenkin sosiaalityön parissa, olin panostanut siihen paljon, hankkinut koulutuksen, mutta nyt työskentelin El Corte Inglésissä tulkkina ja personal shopperina. Vaikkei työssä sinänsä ollut mitään vikaa, se ei ollut sitä mitä halusin tehdä.
Talvi lumosi
Seuraavat 12 vuotta kuluivat Suomessa, jälleen Lappeenrannassa. Siihen aikaan mahtuivat sekä häät että molempien poikien syntymät. Myös työrintamalla tapahtui iloisia asioita, kun Sari Lavado pääsi vihdoin kutsumuksensa pariin.
– Sain olla mukana ja aloittamassa tosi antoisia projekteja mm. mielenterveys- ja päihdetyön parissa.
Miguel puolestaan otti härkää sarvista suomen kielen suhteen.
– Mieheni opiskeli suomeksi energiatekniikan diplomi-insinööriksi, ja siitä olen kyllä todella ylpeä, Sari Lavado kertoo.
Kielen ohessa syntyperäiseen fuengirolalaiseen Migueliin tarttui aimo annos muutakin suomalaista.
– Hän innostui kaikesta mahdollisesta talviurheilusta ja alkoi jopa harrastaa aktiivisesti avantouintia. Ajattelin aluksi että se on vain jotain machoa näyttämisenhalua, mutta lopulta oli pakko uskoa, että hän todella ihastui siihen.
Suomalaista eksotiikkaa
Kaksikulttuurisessa perheessä on yleensä myös sukulaisilla mahdollisuus tutustua uusiin asioihin. Miguel Lavadon sukulaiset löysivät Suomesta ja suomalaisuudesta eksotiikkaa.
– Totta kai talvi ja monet siihen liittyvät asiat olivat heille erikoisia ja he kyllä innostuivat niistä tosissaan. Vaikka Espanjassakin on lunta, niin esimerkiksi kun he Suomessa käydessään huomasivat että silmäripset voivat jäätyä, riitti siinäkin ihmettelemistä.’
Myös jotkin kulttuurierot saivat Sari Lavadon näyttämään poikkeuksellisen hyvältä tuoreiden appivanhempien silmissä.
– Espanjalaisessa kulttuurissa lapset eivät edes aikuisina juurikaan osallistu kotitöihin. Kun vuonna 2005 asuimme muutaman kuukauden appivanhemmillani, he olivat aivan ihmeissään siitä että vaikka olin vasta hieman pääle parikymppinen, osasin tiskata, laittaa ruokaa, silittää vaatteita, ja niin edelleen, Sari Lavado muistelee.
Takaisin valoon
Monen silmissä yksi Espanjan vetovoimaisimmista asioista on Suomen talvi. Tässäkin tapauksessa, 12 vuoden Suomessa asumisen jälkeen Suomen talvi sai Miguelin haikailemaan koti-Espanjan valon ja lämmön perään.
– Totesin että jos hän on asunut 12 vuotta Suomessa, niin eiköhän se ole ihan reilua, että minä puolestani sopeudun elämään Espanjassa, Sari Lavado perustelee.
Fuengirolaan muuton jälkeen ensimmäinen vuosi meni kotiäidin tehtävien parissa, mutta viime vuoden lopulla Lavado pääsi jälleen mieleisen työn pariin, konsulipalveluvirkailijaksi Suomen kunniakonsulaattiin Málagaan.
– Työparini on tosi auttavainen ja työ itsessään on mielekästä ja selkeää, konsulilain määrittelemää ja ohjaamaa, Lavado kuvailee uutta työtään.
Kokemus on ollut siis positiivinen, vaikka hän joutuikin tavallaan hyppäämään ”liikkuvaan junaan” kesken pahimman koronapandemian.
Kuka?
- Sari Lavado
- 38 vuotta
- Kotoisin Lappeenrannasta
- Naimisissa, kaksi poikaa
- Harrastaa lukemista ja pilatesta
- Puhuu viittä kieltä
Janne Leipijärvi
Loading ...
