Yli puolivuotta maailmaa riepotellut koronapandemia on suoranaisten sairastumisten, kuolemantapausten ja taloudellisen romahduksen lisäksi aiheuttanut myös muun muassa henkisen pahoinvoinnin ja perheväkivallan huomattavaa lisääntymistä.
Perheväkivalta on ollut Espanjassa iso ongelma jo kauan ennen koronakriisin ilmaantumista. Mutta kun yhteiskunta keväällä suljettiin viikkokausiksi ja kansa käytännöllisesti katsoen lukittiin koteihinsa, alkoivat nämäkin ongelmat pahentua entisestään.
Esimerkiksi perheväkivallan uhreille varattuun tukipuhelimeen 016 on soitettu lähes 50% aiempaa enemmän. Pandemian aikana numeroon on pelkästään Málagan provinssissa tullut 1.966 puhelua.
Vaikka avun tarve on noussut hälyttävästi, eivät turvapaikat ole missään vaiheessa olleet lähellä loppua. Sen sijaan ongelmia on aiheuttanut inhimillinen puoli. Usein perheväkivallan uhrit kaipaavat lohtua ja läheisyyttä. Sen tarjoaminen maski kasvoilla, suojakäsineet kädessä puolentoista metrin etäisyydeltä on haastavaa, toteaa yksi La Opinión de Málagan haastattelema Alberto Arnaldo, joka vastaa Andalusian vastaanottokeskusten toiminnasta.
Syyskuun loppuun mennessä Málagan perheväkivallan uhrien vastaanottokeskukseen oli hakeutunut 130 naista ja 126 lasta.
Ongelmia myös suomalaisyhteisössä
Aurinkorannikolla elävä suomalaisyhteisö ei tietenkään ole ollut immuuni pandemian monille vaikutukselle. Tämän on jo työssään ehtinyt huomata myös tänä syksynä Fuengirolassa aloittanut sosiaalikuraattori Tia Raunio.
– Itse olen ehtinyt olla tässä tehtävässä vasta pari kuukautta, joten minulla ei tietenkään ole omakohtaista vertailukohtaa koronaa edeltäneeseen aikaan, mutta juuri keskustelimme Aurinkorannikon seurakunnan pappien kanssa tästä aiheesta, ja he totesivat, että apua tarvitsevien ihmisten yhteydenottojen määrä on noussut selvästi.
Kuten arvata saattaa, pandemia joka on vaikuttanut niin moneen asiaan ihmisten elämässä, tuottaa myös monia erilaisia ongelmia.
– On esimerkiksi tapauksia, joissa suomalaiset lapset eivät olekaan ilmestyneet syksyn tullen kouluun, ja espanjalaiset viranomaiset alkavat kysellä heidän peräänsä. Silloin yritän olla apuna selvittämässä, onko perhe esimerkiksi palannut Suomeen ja unohtanut ilmoittaa asiasta kouluun, vai mistä on kyse, Raunio kuvailee.
– Toisaalta on autettu ihmisiä jotka ovat tarvinneet tukea käytännön järjestelyissä päästäkseen takaisin Suomeen, hän jatkaa.
Valitettavasti vakavammilta ongelmiltakaan ei ole kokonaan säästytty.
– Taloudelliset huolet, normaalin elämänrytmin katoaminen, huoli terveydestä, lasten sopeutumisongelmat esimerkiksi siihen ettei pääse normaalisti harrastuksiin, ja niin edelleen. Nämä ovat kaikki asioita jotka aiheuttavat henkistä pahoinvointia. Ja henkinen pahoinvointi puolestaan johtaa joskus valitettaviin lieveilmiöihin, joihin kuuluvat muun muassa päihdeongelmat ja jopa väkivalta, sosiaalikuraattori Tia Raunio kuvailee tilannetta.
Raunio muistuttaakin, että apua on tarjolla ja siihen kannattaa turvautua. Tarvitsipa sitten kuulevaa korvaa, ihmistä jonka kanssa keskustella kasvotusten, käytännön apua vaikka Suomeen muuton järjestelyissä tai missä vaan.