Kevät toi, kevät toi muurarin,
kevät toi, kevät toi maalarin,
kevät toi rakennuksille hanslankarin
ja rannoille hampparin.
Hyvinpä näyttivät 30-luvulla asiansa tietävän ja keväänsä tuntevan ne rakennusalan opiskelijat, jotka ainakin tarinan mukaan tuon kansanrallin sanoittivat. Liekö ryhmässä ollut hieman ennustajan vikaakin, sen verran hyvin näyttää teksti toteutuvan myös keväisessä Fuengirolassa vuonna 2019.
Juuri tänään aamulla katsoin työmatkan varrella kuinka muurari paiskoi kovalla vauhdilla tiiliaitaa pystyyn valmistuvan pientalon ympärille. Hanslankarilla piti kiirettä kun raijasi hänelle tiiliä kottikärryillä. Rakennustyömaat näyttävät muutenkin kuhisevan kiireisinä.
Lounaan jälkeen tein pienen kävelylenkin paseolla, ja kas kummaa: siellä maalari suti tuoretta väriä chiringuiton seinään. Siistiä jälkeä näytti tulevan, pian kelpaa pääsiäislomalaisia palvella.
Ja mitä rannan hamppareihin tulee, viimeisimmät näköhavainnot ovat viime viikonlopulta. Lämpötilojen noustessa on tietysti tärkeää huolehtia nestetasapainosta. Joillain näytti kuitenkin vesi korvautuneen kokonaan sakeammilla särpimillä.
Vähän tämä osumatarkkuus alkoi jopa huolestuttaa. Muistetaan nimittäin että laulu jatkuu: ”Niin paljon minä kärsinyt olen…”
Saas nähdä.
Janne Leipijärvi
Loading ...
