Nyt kun kesä mennyt on ja syksy saapuu, tulee tarkasteltua kuka sieltä peilistä katsoo. Onko se kehopositiivinen vai kehonegatiivinen minä. Ehdottomasti positiivisen puolelle tässä olen kääntynyt, vaikka kuinka kaikissa vartalon kunnossa pitämisen ohjeissa esiintyy huippuvartaloisia naisia ja miehiä. He esittävät naama peruslukemilla meikäläisille miten testataan ja kehitetään kroppaa.
Näitä ohjeita rapistumisen pelossa yrittävät seurata vähintään keski-ikäiset ja siitä vanhemmat, joiden keskivartalo ja lihaksisto tuskin pystyvät edes vastaamaan kyykkyyn kehotusta. Sitten pitäisi vielä mennä makaamaan selälleen kädet ristissä niskassa ja makuulta ylös myös ilman käsien apua. Meikäläinen kyllä pääsi kyykkyyn, mutta rohkeus kallistaa siitä selinmakuulle petti, kun pelkäsin kallon iskeytymistä tammiparkettiin. Ei ihan sama juttu kuin parikymppiselle pyöreäpeppuiselle ”pajunvarrelle”
Niin monta tämän tapaista ohjetta olen katsonut, joissa jo alkuasennon saaminen tuottaa ongelmia. Ei siinä kehopositiivisuuteni kärsinyt yhtään kolautusta vaikka en enää pystykään menemään ”pikkuryssää”, tai seisomaan kahta minuuttia yhdellä jalalla, toisen jalan nilkka polvea vasten.
En ole nähnyt yhtään sellaista ohjetta jossa jo ikääntynyt kaljamahainen, tai riippurintainen henkilö opastaisi ikäisiään ja tapaisiaan kohentamaan lihaskuntoaan, ettei näyttäisi heiltä. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, sen verran on hyviä ryhmäliikuntoja melkein jokaisella paikkakunnalla ikäryhmien mukaan, niin kuin Fuengirolassakin, jossa myös Kaisa Saarentolan koronakevään liikuntavinkit voi vielä katsoa netistä, Fuengirola.fi arkistosta.
Parasta olisi tehdä niin kuin arkkiatri Arvo Ylppö (104v) vinkkasi aikoinaan, viiden minuutin venyttely aina aamuisin. No, voisi se viisiminuuttinen tietysti hoitua muullakin tapaa?
Vesa Uusi-Kilponen