Atarazanasin kauppahalli Málagassa: jalkapallon kokoinen kukkakaali 1,2 €, tomaatit 1,5-2 € / kaksi kg, kaksi runsaan tennispallonkokoista sipulia 50 senttiä, kanankoivet 4,90 € / kg, marmorinen entrecote 22,50 € / kg, possun ribsit 4,90€ / kg, pinaattipihvit euron kipale tai kuten espanjalainen sanoisi un eurito.
Muita hintoja en muista tarkasti, mutta hevi-tiskillä ”palaa” aina pari euroa, kun ostaa kassillisen hedelmiä ja vihanneksia.
Mutta mitä tekee aina pihi suomalainen? Kyselee netissä, että kummassa on halvempaa: Liiterissä (Lidl) vai Merkkiksessä (Mercadona)? Kerron teille salaisuuden: halvin on kauppahalli.
Fuengirolan keskustassa ei kai tällä hetkellä ole oikein toimivaa kauppahallia, mutta Los Bolichesis Virgin de Carmen -kauppahallista saa tuoretta, edullista ja ennen kaikkea lähialueella tuotettua ruokaa.
On suorastaan säälittävää, miten suomalaiset ovat vieraantuneet erikoiskaupoista ja vaappuvat supermarketteihin ostamaan valmiiksi pakattuja tuotteita.
Jos kauppahallin tarjonta ei ole riittävä, niin kyllä Fugesta löytyy palvelevia liha-, juusto- ja hevi-kauppoja. Niitä voi käyttää siinä missä suomalaisia kahviloita tai kapakoita.
Ruoan valmistaminen on matkustamista. Määränpää ei ole kiinnostava, vaan miten sinne pääsee. Harvat meistä elämässäkään kuolemaa odottaa.
Supermarkettien teollisesti valmistetut, lisäaineilla pilatut einesruoat ovat kuin matkatoimistojen pakettimatkat, joista ei löydy persoonallisuutta, vaikka myyntimies niin väittäisi.
Mainosmies kertoisi tämänkin kolumnin olevan koti-isän kirjoittama, mutta oikein siitä on vain se, että asun omassa kodissani ja jossain vaeltaa pari lasta. Mielikuva koti-isästä on yhtä harhaanjohtava kuin einesmössön slogan ”Äitien tekemää ruokaa”.
Mika Heikkilä
Kirjoittaja on Fuengirola.fi -lehden vapaa toimittaja
Loading ...
