Kari Alajuuma on tullut Aurinkorannikon suomalaisyhteisölle tutuksi monesta musiikillisesta yhteydestä. Mies johtaa Örisevät mieskuoroa ja toimii Fugesingersin musiikillisena johtajana. Nyt on aika viettää synttäreitä, ”Kapu” täyttää 70 vuotta 23.11.
Kari Alajuuman ensimmäinen musiikillinen muisto liittyy Beethoveniin.
-Olin ihan pikkupoikani siskon valmistujaisjuhlassa Oulussa. Siellä oli pianisti paikalla ja hän soitti Für Elisen. Muutaman viikon päästä sama musiikki soi radiossa ja minä olin tunnistanut sen samaksi kappaleeksi, joka soi juhlissa. Vanhmpani ihmittelivät sitä kovin, Alajuuma muistelee.
Alajuuman ensimmäinen instrumentti oli kitara.
-Siskoni oli joltain Etelä-Suomen reissulta ostanut päähänpistona kitaran ja se tuli meille Kuusamoon postin tuomana. Minä olin perheessä ainoa, joka innostui sitä yhtään näpelöimään.
-Huomasin heti, että kun kieliä näppäilee tietyssä järjestyksessä, siitä sai kuulumaan Lapin pojan alun. En keksinyt mitään siitä edetään, ennen kuin serkkuni kertoi tansseissa nähneensä kitaristin painelevan sormillaan kieliä kitaran kaulassa. Siitä keksinnöstä aukesi aivan uusi maailma, ääniä oli tarjolla vaikka kuinka paljon. Aluksi etsin melodioita yhdellä kielellä, mutta aika nopeasti oivalsin, että samanaikaisesti voi soittaa myös useampaa kieltä.
Lestadiolaiset vanhemmat suvaitsivat
Alajuuman perheessä kukaan muu ei erityisesti harrastanut musiikkia.
-Äiti lauloin navetassa lehmille. Kauniisti lauloikin, se oli kylällä yleisesti tiedetty asia, että Alajuuman emäntä viihdyttää lehmiä laulaen. Musikaalisuus on tullut minulle äidin puolelta.
Alajuuman maanviljelijäperhe oli syvästi uskovainen, he kuuluivat lestadiolaisliikkeeseen. Televisiota ei kotona ollut ja musiikin kanssakin rajoitteita.
-Siskoni toi kotiin poikaystävän, jolla oli harmonikka. Se oli syntinen soitin, joten jouduin mummilta salaa harjoittelemaan sen soittoa vintillä.
Vaikka lestadiolaisuus oli perheessä vahvasti läsnä, Alajuuma kiittää vanhempiaan siitä, että he kannustivat ja tukivat nuorukaista muusikon uralla.
-Keskikouluaikaan minulla oli ensimmäinen bändi. Isäni osti minulle soittimet, vaikka soitimmekin ihan perinteisissä tanssipaikoissa. Hän hyväksyi minun valintani. Isällä oli tapana sanoa, että kaikki on hyvin, kunhan ei kyliltä kuulu. Sillä hän viittasi siihen, että minun ei tulisi lähteä mukaan muusikoiden yleisesti harrastamaan juopotteluun. Kunnioitin tuossa asiassa tarkasti isäni toivetta.
Keskikoulun aikaiset bändihommat alkoivat muodostua Alajumalle työksi. Heillä oli esimerkiksi koko talven mittainen kiinnitys Rukahoviin.
-Kolme iltaa viikossa soitimme monta settiä. Minä lauloin, soitin kitaraa ja haitaria. Se oli melkoinen keikkamuusikon oppikoulu, rutiinia alkoi syntyä.
Noihin aikoihin syntyi myös Kari Alajuuman ensimmäinen sävellys, I wait for the rain. Tuokin laulu kuullaan Alajuuman juhlakonsertissa ensi tiistaina. Samoin konsertissa kuullaan Erämiehen samba. Siihen maestron poika Ville onnistui tekemään taustat alkuperäisistä Alajuuman kotitalon pihapirtissä äänitetyistä nauhoista.
Keskikoulun jälkeen Alajuuma pyrki Oulun musiikkiopistoon opiskelemaan laulua.
-Esitin pääsykokeissa Simon & Garfunkelin Brdge over troubled water kappaleen itseäni kitaralla säestäen. Kävi niin, että eivät ottaneet minua opiskelemaan laulua, mutta kitaransoiton oppilaaksi pääsin.
Tapani Kansan ja Einin bändiin
Musiikin opiskelu tuntui mielekkäältä ja Alajuuma haki Helsingin konservatorioon opiskelemaan. Sinne hän pääsikin ja samanaikaisesti tuli iso ammatillinen hyppäys.
-Yhtenä päivänä puhelin soi kotipirtissäni Juuman kylässä. Soittaja oli suuri iskelmätähti Tapani Kansa. Hän pyysi minua kitaristiksi bändiinsä. Muusikko Reijo Karvonen oli kuullut soittoani ja hän oli suositellut minua Tapsalle. Se puhelu tuntui melkoisen kivalta.
Helsingissä Alajuumalla riittii opiskelua ja keikkaa. Tapani Kansan bändin jälkeen kävi kutsu vakiosoittajaksi Einin bändiin. Yksittäisiä keikkoja oli Dannyn ja Armin, Kari Tapion ja monen muun eturivin artistin taustabändissä.
-Meillä oli myös hieno 6-miehinen Night Train niminen bändi Helsingissä. Sillä kokoonpanolla soittelimme yökerhoissa, mukana oli perusbändin lisäksi puhaltimia. Hotelli Presidentin yökerho oli vakipaikkamme, mutta keikkoja oli myös esimerkiksi Josafatissa ja Hesperiassa.
Kuusamon kutsu
Helsingissä Alajuuma viihtyi runsaat kymmenen vuotta. Sitten Kuusamon jämäkät metsät ja sinertävät vaarat kutsuivat miehen takaisin kotiseudulleen. Paluumuutto tapahtui vuonna 1986.
-En ihan ehtinyt valmistumaan konservatoriosta, mutta opettajan pätevyys minulla kuitenkin jo oli säveltapailussa ja musiikin teoriassa. Minut kutsuttiin Kuusamon musiikkiopiston rehtoriksi ja opiston hommassa olinkin sitten eläkkeelle jäämiseen saakka.
Kuusamon vuodet eivät toki kuluneet pelkästään rehtorin hommissa ja opettamisessa. Yksi tärkeä musiikillinen henkireikä oli iso viihdekuoro, jota Alajuuma ryhtyi Kuusamossa vetämään.
-Kuorolle oli hienoa tehdä sovituksia ja sävelsinkin aika monta kappaletta tuohon käyttöön. Voitimme jopa viihdekuorojen Suomen mestaruuden.
Kun vuosituhat vaihtui, säveltämisestä alkoi tulla yhä tärkeämpi osa Alajuuman musiikillista toimintaa. Siinä edesauttoi se, että hän tutustui nykyiseen puolisoonsa Merike Linkiin. Meriken lapsille Alajuuma innostui säveltämään uutta musiikkia.
Lue myös: Merike Linkin tarina
-Meriken tyttö ja poika kiersivät paljon erilaisia laulukilpailuja ja voittivatkin usein niitä. Yleensä he lauloivat minun säveltämiäni ja sanoittamiani kappaleita.
Alajuuma laskeskelee, että sävellyksiä hänen uralleen on kertynyt noin 300 kappaletta.
Espanja vei sydämen
Alajuuma jäi eläkkeelle tammikuussa 2018 Kuusamon musiikkiopistosta. Jo helmikuussa he saivat Meriken kanssa myytyä talonsa ja siitä alkoi matka kohti Espanjan aurinkorannikkoa.
-Tulimme ensin kokeilemaan, miltä elo täällä tuntuisi. Ihastuimme ja sillä reissulla olemme edelleen.
Aurinkorannikolla ”Kapu” on ollut mukana monessa.
-Täällä ensimmäinen projektini oli Suomelan kamarikuoron johtaminen. Pian Öriseviltä tuli kutsu säestämään ja hetimiten myös kuoron johtajaksi. Suomelan projektit kasvoivat, ensin tehtiin revyy Chrisse Johanssonin ´sanoittamiin lauluihin, sitten tuli Tuntematon sotilas, jossa musiikilla on iso rooli.
-Fugesingers syntyi näiden projektien pohjalta Meriken ja minun yhteistyönä. On myös annettava iso tunnustus Erja Siljamolle, hän on tehnyt valtavan työn Fugesingersin eteen.
Alajuuman projektit Aurinkorannikolla jatkuvat. Vaikka 70 vuotta tulee täyteen, virtaa tekemiseen kyllä riittää. Sitä, missä kaikissa projekteissa ”Kapu” tulevina vuosina on mukana ei tiedä vielä kukaan.
Musiikki on antanut Kari Alajuuman elämään paljon. Se on ollut työ, harrastus, intohimo ja painajainen.
-Olen aina halunnut soittaa itseäni parempien muusikoiden kanssa. Siinä oppii kaikkein parhaiten, mestari sanoo vaatimattomasti.
Kari Alajuuma sai musiikillisista ansioistaan Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin vuonna 2012.
Kari Alajuuman juhlakonsertti pidetään tiistaina 28.11. hotelli Las Palmerasissa. ”Kapua” kunnioittaa esityksillään lähes 30 muusikkoa.
Kari Alajuuma
*Musiikin moniottelija
*Syntyi kotitalon vintille Juuman kylässä Kuusamossa
*70v 23.11.2023
*Puoliso Merike Link
*3 poikaa, kaikki touhuavat musiikin kanssa
Loading ...
