Jouluun kuuluu odotus yhdessäolosta, välittämisestä ja lämmöstä. On joulupöytää, joulusaunaa, joululahjoja ja joululauluja. Jurrinen jouluaamuna ei ole toivelistalla. Perheissä, joissa joku sairastaa alkoholismia, joulun tunnelmissa kulkee kuitenkin mukana pullon varjo. Ratkaisevaa ei välttämättä ole se, juoko alkoholisti joulun pyhinä raskaalla kädellä, kitkutteleeko hän selvin päin tai onnistuuko hän pitämään juomisen jotenkin aisoissa.
Toki alkoholismin edettyä tarpeeksi pitkälle, ihmisen kyky kontrolloida juomistansa on voinut mennä pisteeseen, jossa joulutunnelman rikkoo kännissä toikkaroiva perheen jäsen. Seurauksena voi olla riitelyä, itkua tai sammumisia. Tyypillisimmin perhe kuitenkin reagoi sopeutumalla. Perheen joulunäytelmänä on, että kaikki on hyvin, vaikka samaa asiaa jauhava tai sammunut humalainen painaa kaikkien mieltä.
Vaikka äärimmäisiltä ylilyönneiltä vältyttäisiin, alkoholismi näkyy ja tuntuu alkoholistiperheen tunnelmissa. Yhdessäolo jouluna tuntuu keinotekoiselta juomisen vuoden mittaan aiheuttamien jännitteiden vuoksi. Päihderiippuvuus tekee läheisten elämästä jatkuvaa odottamista. Kun juominen on käynnissä, odotetaan, milloin se loppuu. Kun alkoholisti on selvinpäin, odotetaan milloin juominen taas alkaa.
Mistä tietää, onko kyse päihderiippuvuudesta? Asian kirkastamiseksi voit muistella vaikkapa kulunutta vuotta.
Millaista päihteiden käyttösi on ollut? Tai jos olet huolissasi sinulle tärkeän ihmisen juomisesta, voit miettiä, näkyvätkö hänen päihteiden käytössään seuraavat ilmiöt:
Pakonomainen tarve juoda. Käytännössä tämä näkyy niin, että kun alkoholisti aloittaa juomisen, hänen täytyy saada seuraava ryyppy. Ja seuraava. Ja seuraava. Siinä missä normaaleilla alkoholin käyttäjillä juominen loppuu, kun haettu hauskuus, rentous tai muu positiivinen vaikutus on saavutettu, alkoholistilla valinnanmahdollisuus vähenee ja lopulta katoaa.
Kontrollin menetykset. Kontrolli voi hävitä juomisen aikaan, paikkaan ja/tai määrään nähden. Useimmiten tämä näkyy alkoholistin arjessa siinä, että päihderiippuvainen käyttää päihdettä siten, että sen seuraukset ovat nähtävissä pitkittyneen jurrin tai krapulan muodossa, vaikka hän tietää, että pitäisi olla skarppina. Onpa kyseessä työpäivä, perhejoulu tai vaikka pitkä ajomatka.
Vieroitusoireet. Vieroitusoireet voivat olla fyysisiä pitäen sisällään käsien tärinää, kohonnutta verenpainetta tai vetistä vatsaa. Tyypillisimmin alkoholistin vieroitusoireet ovat kuitenkin henkisiä: Morkkis, ahdistus ja puristava möykky rintalastan alla.
Sietokyvyn kasvu. Sietokyvyn kasvu näkyy riippuvuuden alkuvaiheissa tarpeena juoda enemmän saavuttaakseen saman olotilan, minkä ennen sai vähemmällä. Kun riippuvuus etenee, alkoholistin sietokyky nousee roimasti. Hän saattaa juoda isoja määriä, joista osan yleensä muiden huomaamatta.
Juominen hallitsee elämää. Päihteestä tulee alkoholistille normaaliin verrattuna kohtuuttoman rakasta ja tärkeää. Riippuvuuden edetessä se hallitsee elämää, vaikka välillä olisi pitkiä kuiviakin jaksoja. Läheisten näkökulmasta elämä on joko juomisen alkamisen tai päättymisen odottamista.
Juominen jatkuu, vaikka se tuo elämään ongelmia, joista henkilö on tietoinen. Tai ainakin pitäisi olla. Jälkimmäinen siksi, että päihderiippuvuuteen kuuluu voimakas kieltomekanismi. Ihmisinä pyrimme välttämään tekemästä asioita, jotka tuovat ongelmia itsellemme tai ympäristöllemme. Suhteessa päihteisiin alkoholistilla kuitenkin samat ongelmat toistuvat.
Jos tunnistat useamman yllä olevista kohdista, täyttyvät alkoholismin diagnostiset kriteerit. Kun riippuvuus on edennyt pitkälle, yleensä useat kohdista käyvät toteen.
Toivottavasti joulun pyhät ovat kaikilla onnistuneet. Jos tunnelmia kuitenkin varjostaa päihderiippuvuuden varjo, kannattaa hakea apua. Toipumisen myötä kahden joulun välinen aika voi olla sellaista, että perhejuhla on aidosti välitöntä ja henkisiä akkuja lataavaa yhdessäoloa.