Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on huippuvuosista vähentynyt. Se on noin yhdeksän litraa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Tilastoissa on mukana yli 15-vuotiaat suomalaiset.
Tästä voi helposti vetää sen johtopäätöksen, että myös alkoholin käytön haitat ovat vähentyneet. Näin ei kuitenkaan ole.
Syy selittyy sillä, ettei riskikäyttö ole välttämättä vähentynyt lainkaan. Kaikista yli 15-vuotiaista suomalaisista 10 prosentin osuus käyttää koko alkoholin kulutuksesta puolet. Noin 600.000 suomalaista voidaan pitää riskikäyttäjinä. Eli heille syntyy juomisesta sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten alkoholin kokonaiskäyttö on kutakuinkin keskitasoa. Kertajuomisen runsaudessa ja haittojen määrässä suomalaiset nousevat kärkipäähän.
Alkoholin saatavuutta on Suomessa helpotettu monien vuosien aikana. Ehkä merkittävin muutos sitten 1930-luvun kieltolain tapahtui vuonna 1968, kun keskiolut vapautettiin kauppoihin ja pubeihin.
Jotain muutoksen suuruudesta kertoi se, että vaatimusta keskioluen myynnin vapauttamisesta R-kioskeihin pidettiin vielä 60-luvun alussa vitsinä.
Kun myynnin vapautumisesta tuli totta, suomalaisten juominen kasvoi rajusti, samoin haitat.
Suomalainen poliittinen keskustelu alkoholista käydään aivan liikaa kokonaiskulutuksen ympärillä. Siitä vedetään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Eivät kokonaiskulutuksen muutokset välttämättä vaikuta samalla tavalla haittoihin.
Juuri ymmärtämättömyys alkoholin käytön riskeistä ajaa usein harhateille. Kun Suomessa vapautettiin vahvat lonkerot ja oluet ruokakauppoihin, kokonaiskulutus ei lähtenyt kasvuun.
Kulutuksen väheneminen kuitenkin pysähtyi myöhemmin.
Nyt kasvavat vaatimukset viinin vapauttamisesta ruokakauppoihin myytäväksi. Asiantuntijoiden mukaan haitat kasvaisivat.
Vapauttamista puoltavat sanovat perusteluiksi sen, että pitääkö pienen ongelmakäyttäjäryhmän takia viedä tällainen etu kaikilta aikuisilta suomalaisilta.
Ei kyse ole suinkaan siitä, että meillä on ongelmakäyttäjiä ja ne, joilla ei ole ongelmia alkoholista. Kyse on siitä, että meillä on riskikäyttäjiä yli puoli miljoonaa. Mitä helpommin alkoholia saa ja mitä edullisempaa se on, sen enemmän riskiryhmästä siirtyy ongelmakäyttäjiksi.
Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan toimisto tilastoi alkoholin käyttöä eri maissa ja käytön seurauksia. Tilastojen mukaan alkoholiongelmat ovat Suomessa pahin kansanterveyden uhka.
Kuolemia alkoholi aiheuttaa vuosittain noin 1.600 suomalaiselle. Luku kasvaa hurjasti, kun otetaan mukaan alkoholin aiheuttamat sairaudet, jotka eivät suoraan johda kuolemaan. Kyse on kymmenistä tuhansista suomalaisista.
Alkoholin aiheuttamat haitat ovat samaa suuruusluokkaa kuin kakkostyypin diabeteksen.
Hyvä kysymys on se, pitäisikö Suomessa palata viinakorttiaikaan tai tehdä saatavuus muuten nykyistä paljon vaikeammaksi ja nostaa hintaa merkittävästi.
Jos näin tehtäisiin, matkustajatuonti ja nettiostaminen kasvaisivat nopeasti. Suomi ei elä suljetussa ympäristössä. Sen on tasapainoiltava saatavuuden ja hinnan kanssa niin, ettei tuonti räjähdä käsiin.
On hyvä muistaa se, kun Viro liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Suomen oli pakko laskea alkoholituotteiden veroa viidenneksen, jotta matkustajatuonti pysyi edes jotenkin aisoissa. Kasvu olikin kohtuullista.
Matkustajatuonti Suomeen putosi koronan aikana puoleen, mutta on nyt vahvassa kasvussa. Seuraavan hallituksen tulisi muistaa, että haittaverojen nosto esimerkiksi viinan ja tupakan osalta ei välttämättä kasvata verotuloja, vaan siirtäisi ostoja etelärajan taakse.
Loading ...
