Olen viettänyt suurimman osan jouluistani perinteisesti kotona Suomessa, jossa joulu tuntuu eniten joululta. On pimeää ja kylmää, mutta kynttilät ja jouluvalot sekä takkatuli luovat lämpöistä joulun tunnelmaa. Voi saunoa ja käydä avannossa tai jopa lumihangessa kierimässä.
Kun viettää suuren osan vuodesta auringon alla, jouluksi on ihana mennä Suomeen kokemaan pala kaamosta ja talven taikaa. Tärkeintä on perheen, läheisten ja ystävien tapaaminen.
Oma jouluni on aika perinteinen, koska siihen kuuluu joulusauna, joulupuuro, kynttilöiden vieminen haudoille perheen kanssa, tunnelmalliset glögituokiot, joululaulut ja -herkut. Joululahjoista en enää niin perusta, sillä reissaajan luonteeni on vienyt elämäntyyliäni koko ajan minimalistisempaan suuntaan. Parhaita ovatkin aineettomat lahjat, jos lahjoja annetaan.
Viime vuosina lapsuuden joulut ovat täydentyneet uusilla jouluperinteillä, kuten tuntien savusaunomisella tapaninpäivänä. Parasta joulunpyhinä on se, kun voi lojua rennosti pyjamassa aamusta iltaan, pelata läheisten kanssa hauskoja lautapelejä ja tehdä muuta kivaa yhdessä.
Olen viettänyt muutamia jouluja myös ulkomailla. Olin vielä lapsi, kun pakenimme joulua pari kertaa palmujen alle perheen kanssa. Aika monet tuttuni pakenevat joka joulu mahdollisimman kauas. Itse en ole koskaan kokenut, että joulua pitäisi paeta. En joulusta kyllä stressaakaan.
Olin 17-vuotias, kun vietin joulua ensimmäistä kertaa yksin poissa kotoa USA:n Vermontissa. Tuo joulu oli kulttuurillisesti rikas, mutta myös ikävän ja kaipauksen tunteita sisältävä kokemus.
Yksi joulu meni Australian tropiikissa, mutta 35 asteen kosteassa kuumuudessa ja kirkkaudessa pool partyilla joulu sai ihan uuden merkityksen. Sekin oli hauska kokemus, joka jäi mieleen.
Ei kai ole oikeaa tapaa viettää joulua. Jokaisella on omansa. Tärkeintä on levätä ja rauhoittua.
Sonja Riihikangas
Loading ...
