Yks nappi oli irti
hän ompeli sen kii
ja samalla ompeli hän
sydämens’ siin…
Ei siinä sentään ihan niin käynyt, vaikka itse olinkin täpinöissäni nuoren naisen tarjoamasta palvelusta.
Mutta palataan alkuun. En ole koskaan ollut mikään alennusmyyntishoppailija. Ostan vaatteita silloin kun tarvitsen. Ex-tyttöystäväni mukaan liian harvoin.
Minulla on kuitenkin tapana käydä joka tammikuu ja heinäkuun El Corte Inglésissa alennusmyynneissä shoppaamassa Niken sukkia, Calvin Kleinin alusvaatteita sekä Levi´sin farkut tai uudet Converset. Muita vaatteita mikkihiirivalikoimasta on vaikea löytää.
Tänä vuonna kauluspaitojeni valikoima vaatekaapissani alkoi olla jo niin kulahtanut, että päätin aloittaa epätoivoisen urakan.
Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa asuessani olen ostanut vain L-kokoisia paitoja. Täällä ne sopivat korkeintaan pohjoismaalaiselle varhaisteinille.
Yllätyksekseni löysin miesten osaston valikoimasta XXL-kokoisia paitoja, jotka istuivat päälleni. Ostin kaikki kolme paitaa katsomatta edes hintaa.
Kassalla nuori nainen totesi minulle, että yhdestä paidasta puuttuu alin nappi, mutta paidan nurjalla puolella olisi ylimääräinen nappi. Olin hetken hiljaa ja pohdin, että kukahan sen ompelisi. Samassa kassa totesi, että minä voi tehdä sen.
Nainen otti paidan mukaansa ja lähti takahuoneeseen ompelemaan sitä. Minä taas lähdin hakemaan niitä alusvaatteita.
Palasimme yhtä aikaa kassalle. Nainen näytti minulle ompelemaansa nappia ja minä vilautin hänelle luottokorttiani, hymyilin kauniisti ja kiitin suureellisesti loistavasta palvelusta.
Mika Heikkilä