Espanjan Aurinkorannikolla sijaitseva Fuengirola on tunnetusti ”Suomen eteläisin kaupunki”, jossa talvisin asuu jopa 30.000 suomalaista. Virallisesti Fuengirolan kaupungissa on tällä hetkellä rekisteröitynä 4.843 suomalaistaustaista asukasta.
Fuengirolan sinivalkoisin keskus on Los Pacos, mistä koko Aurinkorannikon suomalaissiirtokunta sai alkunsa 1960-luvulla.
Helsingin Sanomat nostaa Fuengirolan isosti esille torstaina (3.4.) ilmestyneessä lehdessä (maksumuurin takana). HS on haastatellut Teuvo Hakulista, 88, joka on Hesarin otsikon mukaisesti koko suomalaisen ”kaukoparatiisin isä”.
Karjalohjalla nykysin asuva Hakulinen muistelee, kuinka matkusti nyt jo edesmenneen vaimonsa Virpin kanssa vuonna 1966 Espanjaan lomalle. Aviopari pysähtyi ensin Alicanten lähelle, mutta kehno keli pilasi tunnelman. Räntäsateen takia he ajoivat Aurinkoranikolle ja päätyivät pieneen Los Bolichesin kalastajakylään.
– Totesin Varpulle, että nyt ajamme etelämmäksi, koska olimme lähteneet Suomesta räntää ja loskaa karkuun, Hakulinen muistelee Hesarissa.
Lue myös: Pääkirjoitus: ”Suomalaisyhteisön kasvu tuo mukanaan monia etuja”
Tapio Rautavaara osti ensimmäisen Los Pacosin Suomi-asunnon
Hakulisen vaimo ihastui seutuun, ja niinpä pariskunta jäi Fuengirolaan. He rakensivat ensin 12 asunnon rivitalon, mistä ensimmäisen asunnon osti keihäänheiton olympiavoittaja ja laulaja Tapio Rautavaara.
Los Pacosin nimi syntyi Hakulisen mukaan siitä, että vaimo oli vuokrannut hevosen Paco-nimiseltä tilalta, ja tilan aaseja kutsuttiin pacolitoiksi.
– Tunsin itseni aasiksi, joka työntyy itsepäisesti eteenpäin.
Hakulinen laskee Hesarissa rakentaneensa Los Pacosiin vuosina 1968–1992 alueelle 500-600 asuntoa. Moni muistaa myös Hakulisen 60-luvun lopussa Suomen Urheiluliiton kanssa rakennuttaman harjoittelukeskuksen urheilijoille, missä harjoittelivat muiden muassa Lasse Virén, Sari Essayah ja Juha Väätäinen.
Los Pacosin rakentamisbuumin aikaan valuutanvienti Suomesta ulkomaille oli tiukasti säänneltyä ja kiellettyäkin. Suomesta sai viedä ulkomaille ilman pankin lupaa kerralla 3.000 markkaa. Raha oli tarkoitettu matkakuluihin, eikä sitä saanut sijoittaa.
Lue myös: Los Pacos ja Suomi saavat hehkutusta espanjalaismediassa: kieli, koulu ja tennisinto esillä
Lakia kuitenkin venytettiin ja markkoja salakuljetettiin Espanjan Aurinkorannikolle, jotta suomalaiset saivat kakkoskotinsa Los Pacosin auringon alta ostettua.
– Rahaa piilotettiin muun muassa matkalaukkuihin ja autojen salakätköihin. Eräs rouva toi tullin läpi käteistä peruukkinsa alla, Hakulinen muistelee Hesarissa.
Hakulisen kasvot ja toimet tiedettiin, ja niinpä tullikin pysäytti hänet aina rajalla. Suomen Keskusrikospoliisi taas soitteli Hakuliselle kuulemma aina, kun hän palasi Espanjasta Suomeen.
– He halusivat tietää, ketkä olivat ostaneet asuntoja Los Pacosista. En minä kuulusteluissa muistanut nimiä, mutta jälkeenpäin muistin varoittaa heitä, että he kieltävät poliisille omistavansa Espanjasta mitään.
Lama pakotti Hakulisen takaisin Suomeen
Hakulinen harmitteli Ylen taannoisessa dokumentissa Suomen tiukkaa valuuttapolitiikkaa. Hän koki, että hänen elinkeinoaan ja ammattiaan häiritiin tarkoituksellisesti.
– Me olemme varmasti tehneet enemmän hyvää propagandaa Suomen puolesta kuin suurlähetystöt yhteensä, Hakulinen laukoi Ylelle vuonna 1976.
Valuuttasäännöstelyn vapauduttua 1980-luvulla yhä useammat suomalaiset halusivat loma- tai eläkeasunnon ulkomailta, ja Los Pacos kasvoi nopeasti.
1990-luvun alkupuolen lama romahdutti Hakulisen liiketoiminnan, ja hän palasi perheineen Suomeen.
Los Pacos on nykyisin laajentunut isoksi lähiöksi, jossa on sekä omakoti- ja rivitaloja että kerrostaloja. Avenida de Finlandia kulkee yhä pääkatuna alueen läpi ja Plaza Suomi -aukio on Pacosin keskus kaikkine palveluineen.
Los Pacosin suomalaisten toimintakeskuksessa Girasolissa toimii muun muassa suomalaisyhdistys Suomela. Los Pacosissa tai sen liepeillä sijaitsevat muun muassa Aurinkorannikon suomalainen koulu, kansalaisopisto Sofia-opisto ja Kulttuuriyhdistys Kaleva.
Loading ...
