Nyt kun korona näyttää pikku hiljaa laantuvan niin Suomessa kuin Aurinkorannikollakin, niin kielenkannoista kirpoaa yltiöpositiivisia juttuja. Puhutaan jemmaan jääneistä rahoista ja pakottavista tarpeista päästä kuluttamaan kertynyttä rahallista omaisuutta.
Jotta ei totuus karkaisi liian pitkälle, olisi oltava realistinen näissäkin tarinoissa. Minne ovat kadonneet ne lukuisat ihan”kusessa” olevat ihmiset yrityksineen, pakkolomineen ja lopputileineen?
Monet ihmiset ovat joutuneet myymään henkilökohtaista omaisuuttaan pitääkseen pienyrityksensä pystyssä ja turvaamaan työpaikkoja. Työttömyys ja lomautukset ovat pistäneet asuntovelalliset totiseen paikkaan. Varmasti useammankin kohdalla noutaja on tulemisellaan ratkaissut ongelmat. Näiden ihmisten mieli on vaikea saada iskostumaan tilanteen hyvyyteen. Miten he kokevat nämä puheet?
On hienoa että rahaa on jemmassa kulutushimojen kera, se auttaa nousemaan tästä koronakurimuksesta, mutta ’ei siinä kaikki’, sanoisi ostosteeveen henkilö. Onko edessä taas samat globaaliset ongelmat velkoineen ja ilmasto-ongelmineen kuin ennen covid-19 aikaa? No ei ne ainakaan mihinkään häipynyt ole.
Rahaa maailmassa on yllin kyllin, siitä ei ole pulaa. Maailman miljardööreiltä voitaisiin oikealla asenteella saada 6.472 miljardia dollaria ilman että heidän määränsä vähenisi. Tuolla summalla voitaisiin esimerkiksi lopettaa nälänhätä pariksi sadaksi vuodeksi, tai pysäyttää ilmastonmuutos vuoteen 2030 mennessä vain viidellä prosentilla tuosta rahamäärästä.
Vesa Uusi-Kilponen
Loading ...
