Ihmisen on hyvä olla näkyvä. Monelle näkyvyys on jopa osa ammatillista identiteettiä, meille kaikille se on turvallisuustekijä pimeällä. Heijastin on halpa henkivakuutus, vanha mainoslause on edelleen ajankohtainen.
Suomessa päivänvaloa näinä vuodenaikoina tuskin näkee lainkaan, mutta synkän pimeää on myös yöllä Espanjassa. Sitä paitsi katuvalaistus on ainakin Aurinkorannikon kaupungeissa heikolla tolalla. Vaikkapa Fuengirolan rantakatua ajaessa iltaisin, saa autokuski siristellä tarkasti silmiään, onko joku mahdollisesti astumassa suojatielle, saati ajoradalle jossain muussa kohdassa.
Heijastin ei ole erityisen suosittu hyödyke Espanjassa. Harvassa ovat ne kaupat, joista sellaisen hakaneulalla hihaan kiinnitettävän roikkuvan kiiltävän killuttimen löytää. Nykyään toki on olemassa erilaisia heijastavia teippejä ja nauhoja, mutta eipä niitäkään erityisen paljon käytetä. Urheiluvaatteissa ja erilaisissa huomioliiveissä heijastavia teippejä lähinnä näkee.
Entisaikaan heijastimet toimivat markkinointivälineinä, erityisesti pankit ja vakuutusyhtiöt kunnostautuivat niiden jakamisessa. Toivottavasti tällaisia kampanjoita on edelleen ja ainakin pienille koululaisille heijastin annetaan.
Olisiko tässä jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle hyvä varainhankintakeino? Aurinkorannikon Leijonat voisivat myydä komeaharjaista välkkyvää jalopeuran päätä hyvällä katteella tai Saapas ry sopivasti valossa vilkkuvaa buutsia. Siinähän yhdistyisi komeasti sekä hyväntekeväisyys- että turvallisuustyö.
Pääkirjoitus
Loading ...
