Kukapa ei olisi joskus tokaissut lapselleen jotakin vastaavaa? Pyydämme lapsiamme, oppilaitamme, valmennettaviamme keskittymään, koskaan harjoittelematta kyseistä taitoa. Tai selittämättä miten tuo tehdään? Niin kuin tuo olisi ihmiselle kuuluva sisäsyntyinen ominaisuus joka meillä jokaisella on vauvasta asti hallussa.
Keskittyminen on huomion tietoista suuntaamista. Mielen hiljentämistä, muiden ärsykkeiden poissulkemista ja tarkkaavuuden täydellistä suuntaamista käsillä olevaan tehtävään.
Aistimme vastaanottavat kaiken informaation ympäriltämme. Tätä viestien tulvaa ihminen ei tietoisesti kykene käsittelemään ja juuri tarkkaavuuden tehtävänä on valita meille sillä hetkellä tärkeimmät signaalit tietoiseen käsittelyyn.
Tarkkaavuuden säätely on prosessi, joka vaatii useiden aivoalueiden yhteistyötä. Se on mukana kaikessa toiminnanohjauksessa, alkaen toiminnan suunnittelusta, aloitekyvystä ja toiminnan joustavasta suorittamisesta. Toiminnanohjauksen eri osa-alueet sijaitsevat aivojen etu- ja ohimolohkoissa, ja kaikista aivojen osista juuri nämä osa-alueet kehittyvät kukoistukseensa viimeisenä. Kypsyminen jatkuu aina 25 – 30 vuotiaaksi asti! On siis aika normaalia että lapset ja nuoret kamppailevat tarkkaavuuden suuntaamisen ja toiminnanohjauksen säätelyn kanssa.
Kuten kaikki aivoissa sijaitsevat taidot, myös yllä mainitut vaativat harjoittelua ja käyttöä kehittyäkseen. Otammeko tämän huomioon jokapäiväisessä kanssakäymisessä lastemme ja nuortemme kanssa? Tai kuinka paljon aikaa oikeastaan käytämme näiden taitojen hiomiseen? Allekirjoittanut tietenkin työkseen harjoittelee näitä taitoja päivät pitkät muiden lasten kanssa, ja omillensa toteaa että Keskity!
Peräänkuulutan siis kärsivällisyyttä ja tietoista ymmärrystä jos läksyjen teko ei suju vauhdilla, tai vaatteiden päälle pukemiseen aamulla kuluu ikuisuus. Pienet aivot eivät ole läheskään valmiit ja vaativat harjoitusta. Toruminen ja kehittävät keskustelut eivät juurikaan auta asiaa. Enemmän tulosta saat vaikka pelaamalla muistipelejä, hyppimällä lapsesi kanssa rannalla kiveltä kivelle, tai anna vaikka lapsesi kertoa reitti kotiin kerhosta. Eri tapoja harjoitella tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta on miljoonia. Kaikki mikä vaatii mielen rauhoittamista tässä hetkessä tapahtuvaan tekemiseen, on eduksi näiden taitojen kehittymiselle. Kehittävien saarnojen sijaan keskitytään siis kehittymään!
Marika Kunnas
Kirjoittaja on Aurinkorannikolla toimiva puheterapeutti