Vanhan sanonnan mukaan: ”Ensimmäiset puoli vuotta talonpoika ruokkii sikaa, seuraavat puoli vuotta sika ruokkii talonpoikaa”. Mielenkiintoinen ajatus joka pitää sisällään jotain perinteisestä ekologisesta ajattelusta. On koetettava elää yhteistaloudessa luonnon ja eläinten kanssa. Kun pidämme toisistamme huolen, niin kukin pärjää.
Nykyisin harvalla taitaa olla mahdollisuus kasvattaa sikaa pihan perällä. Erilaiset kriisit ovat nostaneet kuitenkin entistä vahvemmin esiin ajatuksen siitä, että aina jotenkin pärjää kun on omaa ravintotuotantoa muodossa tai toisessa. Venäjällä tätä ajattelua on toteutettu halki maailman sivu. Muuten ei olisi pärjätty. Siellä lähes jokaisella on pieni kasvimaa tai muu viljelmä – jos ei pihan perällä, niin ainakin parvekkeella tai katolla. Sama ajatus on saamassa kannatusta nyt myös Suomessa.
Koronan lisäksi tulevaisuudessa lienee odotettavissa muitakin kriisejä? Siksi on hyvä pohtia jo etukäteen miten niihin voisi varautua. Koronan alkuvaiheessa ilmeni keräysvimmaa wc-paperien osalta. Meissä ihmisissä näyttää piilevän melkoinen hamsteri sisällämme. Jo aikoinaan Veikko Huovinen kuvasi kirjassaan Hamsterit tätä kaikki mitat ylittävää keräysvimmaa erinomaisella tavalla. Liekö siis jo luonnontalouden ajoilta veriin jäänyt tuo vimmattu halu erilaisten varastojen kokoamiseen. Kaiken varalta.
Itsekin olen joutunut pohtimaan tulevaan varautumista. Marjapensaita ja hedelmäpuita on tullut istutettua aika lailla. Kanojen hankinnastakin on ollut puhetta. Onneksi vaimoni sai luopumaan siitä. Samoin kävin sian hankkimisen kanssa. Putte-possun nimipäiviä voinee silti viettää ilman oikeaa sikaakin?
Hannu T. Korhonen