Draiverilyönti ja etiketti
Tässä juttusarjassa seuraamme miten ”Pelaamalla opit” golfkurssin opit alkavat tarttua aloittelijaan. ”Potilas” on jokseenkin keskinkertaisessa fyysisessä kunnossa oleva mies, jolla on jonkin verran pallopelitaustaa, mutta golfin suhteen kyseessä on kirjaimellisesti ensikertalainen.
Tässä osassa siirrytään puolilyönnistä koko lyöntiin. Sitä tarvitaan pitemmillä mailoilla lyödessä esim. aloituslyöntipaikalta lyötäessä ja pitkillä väylillä väylältä.
Aikaisemmin olemme opetelleet mailan otteen ja puoliheilautuksen. Puoliheilautuksia käytetään lyhyillä raudoilla esim. hiekkamailalla ja aina rauta kahdeksaiseen saakka, kun lähestymme viheriötä.
Tunnin alussa kertasimme puttausta. Lähinnä kahden harjoitteen avulla, joilla parannetaan pituuskontrollia ja lyhyttä puttia.
Harjoite 1.
Aseta esim. neljä tiitä kolmesta kuuteen metriin, metrin välein. Määritä reiän taakse alue mihin lyöntien pitää jäädä esim. kaksi jalkaa. Alueen etureuna on reiän etureunan kohdalla. Tavoite on saada jokaisen tiin kohdalta pallo alueelle. Jujuna on, että jos pallo ei päädy alueelle, niin joudut tulemaan yhden metrin lähemmäs. Vaikeutta saadaan pienentämällä aluetta tai aloittamalla kauempaa.
Harjoite 2.
Aseta tiit esim. metrin päähän reiästä neljään ilmansuuntaan. Tavoitteena on putata pallo reikään jokaisen tiin kohdalta. Jujuna jälleen on se, että jos pallo ei mene reikään joudut menemään jalan verran kauemmaksi. Kolme jalkaa taaksepäin on maksimi matka. Jos saat pallon reikään esim. kahden jalan päästä, niin pääset jalan verran lähemmäksi. Jos saat tiin kohdalta pallon reikään, niin saat mennä seuraavan tiin kohdalle. Vaikeutta voidaan lisätä aloittamalla kauempaa tai menemällä vinoon kohtaan.
Aloituslyönti eli draivi
Otetaan sama ote kuin puoliheilautuksessa. Jalat voivat olla hieman leveämmällään alkuasennossa kuin raudoilla. Suurin ero on pallon sijainnissa. Raudoilla lyötäessä kutakuinkin keskellä stanssia ja draiverilla vasemman kantapään sisäpuolella (oikealta lyövillä). Pallo asetetaan tiille päälle niin, että puoli palloa on mailan lyöntipinnan yläpuolella. Näin saadaan maila kulkemaan helpommin osumassa ylöspäin. Takaheilautus on hieman pitempi kuin puolilyönnissä, mutta saatto kiertyy selvästi pidemmälle pään taakse. Siis niillä, joilla liikkuvuus riittää.
Huomiona vuosien varrelta on, että miesten pallot tuppaavat lentämään oikealle isolla kierteellä. Vinkkinä voisi sanoa, että tarkistaa otteen. Vasemman käden rystyset pitää näkyä selvästi. Toinen ongelma on se, että pelaaja puristaa mailasta liikaa ja silloin maila ei pääse vapautumaan osumassa, vaan jää osoittamaan oikealle lyöntisuunnasta. Pelatessa itse käytän tätä koko heilautusta rauta seitsemästä aina draiveriin saakka.
Etiketti
Hyvä etiketti normaalissa elämässä tarkoittaa toisten ihmisten huomioonottamista, näin myös golfkentällä. Turvallisuus on ykkösasia etiketissä. Jos kaikki tietävät etiketin, niin harvoin tapahtuu mitään suurempaa vaaratilannetta. Toiseksi etiketin omaavat pelaajat pitävät kentän kunnossa ja pelaavat ripeämmin, koska tietävät milloin tehdään mitäkin. Etikettiin kuuluu myös golfkentälle sopiva pukeutuminen, joka tänä päivänä ei ole enää mikään ongelma.
Turvallisuus
- huuda fore, kun pallo harhautuu muita pelaajia kohti. Espanjalaiset huutavat monesti bola
- sijoitu riittävän kauas pelaajasta, joka lyö
- älä mene eteen lyöntilinjalle
- tiedä oman lyöntisi mitta, jotta et lyö edellä menevien jaloille
- kenttätyöntekijöillä on etuoikeus kentällä
Kentänhoito
- laita irti lyödyt turpeet takaisin paikoilleen
- haravoi hiekkaesteestä omat ja kaverin jäljet
- paikkaa viheriöllä pallon alastulojälki, myös sinne jätetty jälki
- älä tee aloituslyöntipaikalla harjoitusheilautuksia, jotka osuvat maahan
Nopea pelaaminen ja viihtyvyys
- jokaisella pelaajalla omat mailat
- lyö heti, kun sinun vuoro tulee.
- valitse lyöntiin käytettävä maila ajoissa, jopa paljon ennen lyöntiä
- puttaa lyhyet putit pois sanomalla jatkan
- liiku ripeästi, mutta lyö rauhassa
Pukeutumien
- älä käytä sinisiä farmareita ja tavallista T-paitaa
- pukeudu sään mukaan
Etiketti on erittäin tärkeä tuntea, koska silloin kaikilla on mukavaa ja peli sujuu ripeästi.
Potilaan oma kertomus
Tällä kertaa hommat aloitettiin harjoitusviheriöllä, puttausta kerraten. Ja todettakoon, että tarpeeseen tuli. Viikon tauon jälkeen muistin kyllä juuri ja juuri sen, että putatessa piti mailasta ottaa erilainen ote kuin swingissä, mutta olipa melkoisen pähkäilyn takana muistaa, miten sitä putteria itse asiassa pitikään pidellä.
Ja kuinka ollakaan, viikko ilman harjoittelua ei ollut parantanut puttaamistani lainkaan! Mutta mielenkiintoisten harjoitusten kautta homma alkoi hiljalleen palautua mieleen.
Ja sitten olikin aika siirtyä rangelle ja napata käteen driveri. Tai ihan alkuun toki haettiin liikerataa vähän ”pienemmillä” mailoilla.
Liekö syynä ajatus siitä, että nyt pitäisi lyödä kovaa ja pitkälle, mutta varsinkin aluksi mailan ylös viennissä minulla alkoi vartalo ja sen mukana maila kiertyä turhaa taakse päin. Vähän niin kuin olisi ollut pesäpalloa lyömässä. Pari muistutusta valmentajalta auttoi tähän vaivaan.
Ja sitten se ensimmäinen kumautus driverilla. Kukaanhan ei tietenkään näitä kalajuttuja usko, mutta voin silti kertoa, että osui aika hyvin. Ensimmäisen lyönnin jälkeen alkoi kuitenkin myös ns. normaalisuorituksia eksyä joukkoon, ja pallo harhaili milloin sinne, milloin tänne.
Voittopuolisesti avaukseni tuntuivat kiertävän oikealle. ”Hyvin tyypillistä aloittelijalle”, tuumasi valmentaja.
Ennen seuraavaa oppituntia ehdin peräti kahdesti käydä rangella harjoittelemassa omatoimisesti. Omalla tarakkatuntumalla sanoisin, että vasemman käden ote on kyllä jostain syystä vaikea saada pysymään oikeana. Ja puristettua tulee helposti liikaa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Torrequebradan rangella on varmasti nähty pidempiä ja tarkempiakin lyöntejä, mutta eksyi sinne joukkoon muutama onnistuminenkin. Enkä lyönyt kertaakaan junaradalle tai naapureiden parvekkeille.
-Janne Leipijärvi-