Mukavaa olla taas Fuengirolassa. Ihmiset ovat iloisia ja kohteliaita, ja olo tuntuu reippaalta, kun aurinko paistaa ja valoa riittää. Vuoden verran kerkesimmekin olla poissa.
Touhukkaalla kadullamme vain muutamat asiat ovat muuttuneet: hedelmäkaupan entisessä tilassa myydään kinkkuja, vaatekaupan tilalla on kenkäkauppa ja kahvilan taloa remontoidaan.
Paljon muuta en sitten tiedäkään, sillä reviirini on jäänyt toistaiseksi kovin suppeaksi. Tänne tullessa mielessä oli liuta puuhia, joihin oli tarkoitus ryhtyä. Piti kipaista katsomaan tuttuja paikkoja Mijasissa ja tutkia Málagan museot, piti tehdä viikoittain retkiä ympäri Andalusiaa, käydä kuuntelemassa kaikki Sofian luennot ja kaiken kaikkiaan viettää aktiivisia ja monipuolisia päiviä.
Pari viikkoa on mennyt kuitenkin polvea parannellessa ja lähinnä kirjoja lukiessa. Kirjoja onneksi riittää ja niitä saa täältä tarvittaessa lisääkin. Tarjolla on myös monenlaista asiantuntemusta ja apua, kun vaikkapa juuri polveen sattuu.
Tyytyväisyyttä tuottaa myös se, että Fuengirolassa on vielä lähikauppoja ja erikoisliikkeitä eikä joka ostosta varten tarvitse lähteä kävelemään ostoskeskusten loputtomia käytäviä. Ostoskeskukset ovat joka maassa samanlaisia, mutta korttelikaupat ja kivijalkaliikkeet luovat kullekin kaupungille oman ilmeen.
Fuengirolassa on vielä paljon perinteistä Espanjaa jäljellä ja se antaa mukavan mausteen täällä oloon.
Marja-Leena Karjula
Loading ...
