EU-komission keskustelutilaisuus 8.2. Fuengirolassa antaa varapuheenjohtaja Jyrki Kataiselle mahdollisuuden selittää äänestäjille päätöksentekoa. Otan tässä esiin Euroopan kannalta joitakin keskeisiä kysymyksiä.
Viime viikolla 17 maan tiedustelupalvelut julkaisivat arvionsa maailman suurimmista uhkista. Listalle pääsivät terrorismi, ilmastonmuutos, kasvava nationalismi, vihamieliset ulkovallat, laittomat huumeet, kyberhyökkäykset ja organisoitu rikollisuus.
Eurooppaa yritetään hajottaa eri suunnilta: ulkoa USA:n presidentti Trumpin poukkoileva toiminta, sisältä Brexit ja nationalismin nousu, joita kaikkia Venäjä pyrkii hyödyntämään aseinaan mm. trollaus ja sosiaalinen media.
Kiinalla on tavoitteena ylivalta maailman politiikassa ehkä 100 vuoden sisällä. Afrikka on jo sen hallinnassa, kuten Howard W French kuvaa 2014 ilmestyneessä Africa the second continent kirjassaan. Kiina valtasi 20 vuodessa mantereen osin kovin ottein, mutta suurelta osin”pehmeällä” tavalla investoimalla miljardeja ja perustamalla 2500 yritystä yhdeksään mantereen maahan.
Nyt kohteena on Etelä-Amerikka, esimerkkinä Argentiina, maailman suurin soijantuottajamaa. Kiinalaiset ovat ostaneet soijan viljelyalueet suurimmalta osin ja Argentiinassa on herätty ongelmaan liian myöhään.
Suomea lähempänä on suurvaltojen strateginen kilpailu arktisista alueista. Turvallisuuspoliittisesti Kiina pyrkii mukaan Venäjän, USA:n, Kanadan, Tanskan ja Norjan joukkoon pohjoisen pallonpuoliskon hyödyntämiseen ja samalla valtaan.
Entä rataverkoston uudistaminen? Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere tunnin junat tulee olemaan 20 miljardin projekti, johon tarvitaan huippukalusto. Pärjätäkseen kilpailussa saksalainen Siemens ja ranskalainen Alstom haluavat yhdistää tuotantonsa. EU:n kilpailusta vastaava ministeri Margarethe Vestager kieltää sen vedoten vapaaseen kilpailuun. Käytännössä se johtaisi projektin menemiseen Kiinaan. Ministerin mielestä sille on annettava mahdollisuus kilpailla. Tiettävästi komission 28 jäsenestä 26 on samaa mieltä, miten lie perjantainen puhujavieras. Eurooppa tarvitsee vahvaa johtajuutta.
Ari Valjakka