Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Tähän viisauteen tuntuvat espanjalaiset uskovan vakaasti, ainakin mitä tulee ostosten maksamiseen.
Euroopan keskuspankin tutkimuksesta käy ilmi, että kaikista ostoksistaan espanjalaiset maksavat edelleen peräti 83% kylmällä käteisellä.
Espanjalaisia enemmän käteisen käyttöön ovat kiintyneet koko euroalueella ainoastaan maltalaiset. Pienessä saarivaltiossa peräti 88% ostoksista maksetaan käteisellä. Tutkimuksessa vertaillaan ostotapahtumien määrää, ei ostosten euromääriä.
Etelässä käteinen on valttia
Taulukon kärkipäässä Malta on itse asiassa ylhäisessä yksinäisyydessä 88 prosentillaan. Espanjan (83%) ja Kyproksen (niin ikään 83%) takana on tasaista. Neljänneksi eniten käteistä käytetään Italiassa (82%), jonka perässä ovat Portugali (81%) ja Kreikka (80%).
Eniten käteistä käyttävien maiden listalla siis kuusi ensimmäistä valtiota on Etelä-Euroopassa, joko Välimeressä tai sen rannalla. Tämä vahvistaa osaltaan vanhaa käsitystä siitä, että etelässä ollaan selvästi tahmeampia siirtymään korteilla maksamiseen tai esimerkiksi verkkomaksuihin.
Eniten käteiseen mieltynyt keskieurooppalainen kansa näyttäisi olevan Itävälta, joka on listassa sijalla seitsemän. Siellä ostoksista 79% maksetaan käteisellä. Koko euroalueen keskiarvo on 73%.
Suomi on toista maata
Jos suomalaisista tuntuu oudolta se, miten paljon Espanjassa käytetään käteistä, löytyy tähänkin kummeksuntaan syy samasta tutkimuksesta. Sen mukaan nimittäin näyttää siltä, että koko euroalueella suomalaiset ovat toiseksi innokkaimpia käyttämään jotain muuta kuin käteistä, olisi se sitten kortti, verkkomaksu tai joku muu. Suomessa tehdyistä ostoksista vain 35% maksetaan käteisellä. Alhaisempi luku löytyy vain Alankomaista (34%).
Käteinen on laskussa
Vaikka monissa maissa käteinen on edelleen erittäin suosittua, on trendi kuitenkin selvä: vääjäämättä muut maksutavat nostavat osuuttaan. Nyt siis euroalueella keskimäärin ostoksista 73% maksetaan käteisellä. Vuosien 2016-2019 välillä tuo luku on laskenut noin kuusi prosenttiyksikköä. Espanjassa lasku on ollut hieman Euroopan keskiarvoa hitaampaa, täällä käteinen on kadottanut suosiostaan noin neljä prosenttiyksikköä.
Tässäkin vertailussa Suomi ja Espanja ovat taulukon vastakkaisissa päissä. Suomessa käteismaksujen määrä on kolmessa vuodessa pudonnut lähes 20 prosenttiyksikköä. Luku on koko euroalueella selvästi korkein. Seuraavaksi eniten käteiskauppa on vähentynyt Alankomaissa (11 prosenttiyksikköä), sekä Irlannissa ja Luxemburgissa (10 prosenttiyksikköä kummassakin).
Pandemian vaikutukset
Euroopan keskuspankin kysely koskee varsinaisesti vuoden 2019 tilannetta, mutta siihen haluttiin liittää myös osio, jossa pyrittiin selvittämään sitä, miten pandemia on tämän vuoden puolella vaikuttanut maksukäytäntöihin.
Tutkimus osoittaa selvästi, että pandemia on vaikuttanut eurooppalaisten maksukäyttäytymiseen. Yksi syy on se, että koronaviruksen leviämisen pelossa ihmisiä on kehoitettu suosimaan maksutapoja, joissa voidaan välttää setelien ja kolikoiden siirtyminen kädestä käteen. Toinen selkeä syy on se, että pandemian ja sen aiheuttamien rajoitusten vuoksi verkko-ostaminen on lisääntynyt. Samoin kertaostosten koko on kasvanut, jolloin kortti on monelle luontaisempi maksutapa.
Kyselyn mukaan erityisesti Espanjassa, Irlannissa ja Belgiassa kortti- ja verkkomaksujen käyttö on lisääntynyt nimenomaan pandemian vuoksi. Näissä maissa noin 50% vastaajista kertoi maksaneensa pandemian alkamisen jälkeen aiempaa vähemmän käteisellä. Toisaalta esimerkiksi Latviassa ja Maltalla vastaava luku on vain noin 25%.