Myös Suomessa on pohdittu samoja tavoitteita viime vuosina, kun valmistelussa on ollut suuri rahapelilainsäädännön uudistus. Voisiko Suomi ottaa oppia niistä asioista, joiden suhteen Espanjassa on onnistuttu? Entä onko Espanja tehnyt virheitä, joita Suomen pitäisi osata välttää?
Tässä artikkelissa analysoidaan espanjalaisen ja suomalaisen rahapelilainsäädännön eroja erityisesti pelaajan kannalta. Lukemalla artikkelin osaat myös valmistautua paremmin niihin muutoksiin, joita Suomen rahapeliuudistus tuo mukanaan aivan kohta.
Espanjan uskalias kokeilu: mainonnalle rankkoja rajoituksia
Espanjassa päätettiin puuttua rankalla kädellä rahapelien mainontaan vuonna 2021. Uudistukset olivat radikaaleja ja tiukkoja. Niihin kuului muun muassa mainonnan rajoittaminen yöaikaan, kello 01 ja 05 välille. Lisäksi julkisuudesta tunnettujen henkilöiden käyttö mainonnassa kiellettiin.
Myös bonustarjontaa ja niiden kampanjointia alettiin säännellä tiukasti. Yleisesti ottaen rajoitetulta mainonnalta alettiin vaatia informatiivisuutta, eikä pelaamista saatu enää esittää liian houkuttelevasti tai epärealistisesti.
Rajoitusten asettamisen jälkeen jäätiin jännittyneenä seuraamaan niiden vaikutuksia. Pessimistisimmät povasivat koko rahapelialan alasajoa ja yrittäjille ahdinkoa. Myös rajoitusten vaikutuksen tehoa peliongelmiin epäiltiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Seurantatutkimukset osoittavat, että uudistukset ovat mahdollistaneet rahapelialan ja sen mainonnan paremman säätelyn, jonka myötä pelaamisesta koituvat haitat ovat selvästi vähentyneet ja ongelmapelaamisen määrä on pienentynyt.
Myöskään taloudelliset vaikutukset kasinoiden liiketoimintaan eivät olleet niin radikaaleja kuin pahimmissa skenaarioissa. Jotkut kasinot ovat joutuneet luonnollisesti sulkemaan ovensa, koska ne eivät ole sopeutuneet uusiin vaatimuksiin, mutta markkinoiden kokonaiskasvu on jatkunut noususuhdanteisena ja vakaana.
Seuraako Suomi Espanjan esimerkkiä vai lähteekö omille teilleen?
Nyt Suomi on rahapelien suhteen äärimmäisen jännittävässä tienhaarassa. Uutta rahapelilakia on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Lakiin tehdään parhaillaan viimeisiä viilauksia, sillä sen on tarkoitus astua voimaan tammikuun 2026 alussa.
Kun uudistus toteutuu, Suomi saa oman rahapelilisenssin, jonka alaisina toimivien kasinoiden toimintaa säädellään monin tavoin. Yksi suurimmista muutoksista on Veikkauksen monopoliaseman avaaminen.
Tähän saakka Veikkaus on yksinoikeudella hallinnut Suomen rahapelimarkkinaa, mutta rahapeliuudistuksen myötä kilpailu vapautuu kaikille lisensoiduille toimijoille. Tämä tullee käytännössä tarkoittamaan sitä, että kasinoiden määrä kasvaa selvästi ja ne joutuvat tarjoamaan parastaan voidakseen houkutella asiakkaita kiristyvässä kilpailutilanteessa.
Toinen merkittävä muutos, joka rahapeliuudistuksen myötä astuu voimaan, on markkinoinnin ja mainonnan rajoittaminen. Keskustelu teeman ympärillä on käynyt kiivaana, ja jossain vaiheessa siinä on väläytelty jopa täydellistä markkinointikieltoa kasinoille.
Liian tiukkojen rajoitusten on kuitenkin pelätty karkottavat ne kasinot, jotka olisivat muuten hakeneet Suomen lisenssiä. Tällöin Suomelta olisivat myös jääneet saamatta ne verovarat, joiden rahapeliuudistuksen myötä toivotaan jäävän hyödyttämään omaa maata sen sijaan, että ne valuisivat ulkomaille. Kaikki pikakasinot 2025 ovat toistaiseksi kansainvälisiä kasinoita, mutta tulevaisuudessa tilanne on toinen.
Nykyisessä rahapeliuudistuksessa markkinointi ja mainonta sallitaan, mutta selkein rajoituksin, joilla suojellaan erityisesti alaikäisiä ja muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Ehdoton mainontakielto koskee esimerkiksi tilaisuuksia, joissa on mukana lapsia.
Jotta kasinot tulevaisuudessa saavat Suomen pelilisenssin, niiden täytyy noudattaa lisenssiehtoja. Niiden noudattamista valvovat viranomaiset. Tämä on pelaajien kannalta ensisijaisesti hyvä asia, sillä se parantaa kuluttajansuojaa ja pelaaja voi turvallisin mielin luottaa asioivansa rehellisellä kasinolla.
Suomi voi oppia Espanjalta ”pidetään heikommista huolta” -periaatteen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus suomalaisten rahapelaamisesta ja sen ongelmista (2024) osoittaa, että pelaamiseen liittyvät ongelmat ovat Suomessa yleisiä.
Vaikka suurin osa rahapelaamisesta on edelleen hallinnassa ja jopa entistä harvempi pelaa rahapelejä, kohtalaisen riskin pelaaminen ja ongelmapelaamisen muodot ovat kasvaneet. Vuonna 2023 tällaisilla tasoilla opelasi 4,2 prosenttia kaikista pelaajista.
Väestötasolla määrä on suuri: tämä tarkoittaa yli 150 000 ihmistä. Ongelmapelaajia, jotka eivät kyenneet pitämään pelaamistaan hallinnassa, löytyi kaikista ikäluokista, vaikka yleisimmillään rahapeliongelma oli 18 – 29-vuotiailla miehillä.
Tilastojen valossa on siis selvää, että myös Suomessa kaivataan toimenpiteitä, jotka suojaavat pelaamisen haittavaikutuksilta. Tällöin rahapelaaminen pystytään säilyttämään siinä roolissa, johon se on tarkoitettu: hauskana ja jännittävänä ajanvietteenä sekä harrastuksena muiden joukossa.
Espanjassa rahapelirajoitusten tarkoituksena on ollut erityisesti pelaajien suojaaminen ja peliongelmien ehkäisy. Koska rajoitukset ovat tutkitusti toimineet hyvin, Suomi voisi ottaa soveltuvin osin oppia Espanjan käytännöistä.
Erityisen toimiviksi ovat osoittautuneet konkreettiset vastuullisen pelaamisen työkalut, eivät niinkään suuret puheet. Ongelmapelaamisen vähentämistä edesauttaa, mikäli pelaaja voi asettaa itselleen esimerkiksi talletusrajoja ja tappiorajoja tarvittaessa nopeallakin aikataululla.
Myös mainonnan näkyvyyden vähentäminen haavoittuville ryhmille, kuten alaikäisille, on auttanut vähentämään pelaamisen haittoja samoin kuin se, että rahapelit ylipäänsä näkyvät arjessa vähemmän. Tähän kokemukseen nojaten voidaan olettaa, että sama toimisi Suomessakin.
Kun rahapelaamisen yleistä esillä oloa vähennetään ja ongelmapelaamista helpottavia työkaluja tehostetaan Espanjan tapaan, rahapelaamisen haittoja on todennäköisesti mahdollista vähentää myös Suomessa.
On hyvä muistaa, että ongelmapelaamisessa ei koskaan ole kyse vain yksilöstä, vaan kyse on koko yhteiskunnalle koituvista taloudellista, terveydellisitä ja sosiaalisista kustannuksista. Ruotsissa on laskettu, että peliongelmat maksavat yhteiskunnalle yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka Suomessa ei ole tehty yhtä tarkkoja laskelmia, Ruotsin esimerkki osoittaa, että kustannukset ovat todella suuria.
Haittojen torjuminen onnistui Espanjassa, entä Suomessa?
Vaikka Espanjan onnistuneet rajoitukset tekisi mieli kopioida sellaisenaan Suomen käyttöön, kannattaa muistaa, että kyse on kahdesta täysin erilaisesta kulttuurista. Espanjassa rahapelaaminen on ollut paljon näkyvämmässä roolissa ja olennainen osa kulttuuria vuosikymmenten ajan.
Suomessa puolestaan Veikkauksen monopoli on saanut aikaan sen, että rahapelaaminen on tiiviisti profiloitunut osaksi Veikkausta. Kaikki rahapelit ovat siis olleet Veikkauksen hallinnoimia, joten kilpailua ei ole päässyt syntymään.
Siirtyminen Suomen lisenssiin on suuri pelikulttuurin muutos, jolla on laajat vaikutukset. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että monet asiat kasinoilla säilyvät samoina, olivatpa kyseessä sitten nopeat kotiutukset tai pelikirjaston laajuus.
Tiukempien rajoitusten toimimista Suomessa puoltaa se, että Espanjan tulokset ovat niin hyviä. Jos rahapelaamisen haittavaikutuksia on onnistuttu vähentämään, vaikka pelaaminen on ollut merkittävä osa kulttuuria, tavoitteet voivat toteutua myös Suomessa, jossa pelaaminen on ollut vähäisempää.
Suomen lisenssijärjestelmä tulee osaltaan tukemaan vastuullisuuspolitiikkaa, sillä viranomaisten on jatkossa helpompi valvoa kasinoiden toimintaa. Kasinoiden tulee noudattaa lisenssin edellyttämiä ehtoja kaikessa toiminnassaan, myös markkinoinnin ja mainonnan suhteen.
Myös haasteita näköpiirissä: miten käy liian tiukkojen rajoitusten?
Aivan vailla ongelmia ei rahapeliuudistus Espanjassakaan sujunut. Kun tiukat rajoitukset otettiin käyttöön, osa pelaajista koki ne liian ankariksi. He äänestivät jaloillaan, eli siirtyivät laittomille kasinoille, jotka operoivat ilman lisenssiä.
Laittomilla kasinoilla pelaaminen on kyseenalaista monesta syystä, ja muodostaa riskin pelaajan turvallisuudelle. Samalla valtio menettää verotuloja ja pelaamisen haittavaikutukset lisääntyvät.
Ei siis ole ihme, että Suomi haluaa välttää tätä skenaariota parhaansa mukaan. Siksi kaikkein tiukimmista rajoituksista luovuttiin lopulta jo rahapelilain suunnitteluvaiheessa. Suomen pelilisenssi tahdotaan pitää tarpeeksi houkuttelevana kansainvälisellä tasolla.
Jos kasinoilta edellytetyt ehdot ovat liian tiukkoja, kasinot eivät hanki Suomen lisenssiä toivotulla tavalla ja verovarat jäävät saamatta. Siksi Suomen tuleekin jatkuvasti tasapainoilla vastuullisuuden vaatimusten ja tarpeeksi houkuttelevien markkinoiden välillä.
Suomella ja Espanjalla on sama päämäärä: rahapelaamisen haittojen minimointi ja pelaajien suojaaminen. Myös keinot siihen pääsemiseksi ovat monelta osin samat. Suomen on kuitenkin mahdollista soveltaa toimenpiteitä sen mukaan, mitä Espanjan esimerkki on opettanut.