Ei niin täydellinen toukokuu

Käärijä äänestettiin Euroviisujen finaaliin. Hänen neonvihreä boleronsa on ollut kaikkien some-kanavien ykköspuheenaihe. Se on ohittanut mielenkiinnollaan jopa Sanna Marinin ja Markus Räikkösen erouutisen. Monet Aurinkorannikon suomalaiset ovat myös postailleet neonvihreitä asujaan ja antaneet boleroiden neulontavinkkejä. Eläköön bolero –tuo härkätaistelijoiden perinneasu.

Toukokuu on suomalaisittain eriskummallinen välikuukausi täällä Aurinkorannikolla. Monet talviasukkaamme palailevat kesäksi Suomeen ja kesälomalaiset odottelevat kuumeisesti pääsyään tänne paahtavan auringon alle. Vaihtokapulaa odotellessa monet yrittäjät ihmettelevät asiakasmäärien yllättävää laskua. Onneksi tuo lasku on kuitenkin väliaikaista. Turistit paksuine lomakukkaroineen saapuvat heti kesäkuussa!

Välillä ajattelen, että toukokuun voisin jättää suosiolla väliin. Vihreä kultamme on kukkimassa. Oliivipuiden kukinta on nyt huipussaan. Samoin huipussaan on myös antihistamiinien kulutus. Miksi kukaan ei keksi sellaisia allergialääkkeitä, jotka oikeasti auttaisivat. Ilmoittautuisin heti koekaniiniksi!

Sateiden ja siitepölykauden lopun ohella odottelemme myös kesävieraitamme. Vieraamme tuovat meille aina turhanpäiväisiä tuliaisia. Rationaalisena ja ehkä myös hieman tylsänä ihmisenä olen kertonut heille selvästi, että tärkeintä on heidän vierailunsa. Ja, jos on pakko lahjoa isäntäväkeä, niin sen voi tehdä Ultima Thulen lasiastialla. Olen ehdoton Ultima Thule –fani. Sarja kuvastaa minulle pohjolan talvea ja keväistä jään sulamista. Uuden alkua.  Ensikosketuksen tuohon legendaariseen Tapio Wirkkalan sarjaan sain sen alkutaipaleella noin 50 vuotta sitten. Kastemaljani oli Ultima Thulen 200 mm kulho. Nykyään sarja on osa arkielämääni. Se kuvastaa suomalisuuttani ja omaa historiaani parhaimmillaan.

- Mainos -

 

 

Jaa artikkeli:

Mainos
Jatka lukemista