Blogi

Ehdokkuuden estää yhä useammin pelko

 Fuengirola.fi | Aurinkorannikon uutiset

 

Suomessa pidetään paikallis- eli kunnallisvaalit kesäkuun toisella viikolla. Vaalit siirrettiin koronan takia huhtikuulta pois.

Puolueet saivat näin lisäaikaa hankkia ehdokkaita. Yhä vaikeammaksi se käy. Yhdeksi merkittäväksi syyksi kieltäytymiselle sanottiin pelko kiusatuksi tulemisesta.

Politiikka on Suomessa muuttunut yhä raadollisemmaksi. Hienotunteisuuden ja erilaisten mielipiteiden oikeutuksen tunnustamisen tilalle ovat tulleet polarisaatio ja blokkiutuminen.

Yhä enemmän eri aatesuunnat elävät omassa somekuplassaan. Pahimmillaan siellä lietsotaan vihaa kilpailevia aatesuuntia ja heidän edustajiaan kohtaan. Oikeudenkäynnit loukkaavan tiedon levittämisestä tai kunnianloukkauksista eivät enää ole harvinaisuksia. Pikemminkin päinvastoin.

Koveneva somekeskustelu pelottaa julkisuuteen tottumattomia. Jatkosta kieltäytyvät taas puhuvat, miten julkisena kusitolppana oleminen saa riittää.

Tutkimuslaitokset ovat päätyneet kyselyissään samansuuntaisiin tuloksiin.

Kiire, vähäinen kiinnostus politikkaan ja pelko somekiusatuksi tulemisesta ovat kolme pääsyytä kieltäytymisille.

 

Ainoastaan perussuomalaiset ovat lisänneet reippaasti ehdokkaiden määrää. Liike Nyt on saanut heitä lisää, mutta määrä on vielä kovin pieni. Myös vihreillä on viime vaaleja enemmän ehdokkaita. Sen sijaan muut puolueet eivät jatkoajasta huolimatta onnistuneet lisäämään ehdokkaittensa määrää.

Monet puoluepomot ovat ilmaisseet, ettei ehdokkaiden määrä sinällään ole tärkein asia, vaan ehdokkaiden laatu.

Tosiasia on kuitenkin se, että jos paikallispolitiikalla ei ole imua, niin ei ehdokkaiden laatukaan tahdo nousta, vaan päinvastoin laskea.

Jotain puolueiden hädästä kertoo erään ansioituneen ja tunnetun henkilön toteamus allekirjoittaneelle.

” Liittymien, sähkösopimusten ja lehtitilausten myyjiä enemmän häiritsi pitkin kevättä ehdokkaaksi kyselyt. Joka puolueesta on soitettu, joistakin useampaan kertaan.”

 

Sosiaalisen median mahdollisuuksia rikastuttavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kehuskeltiin niiden syntyaikoihin. Puhuttiin myös siitä, miten ne toimivat varaventtiileinä. Eli sanominen sinänsä olisi laukaissut paineita ja vihan tunteita.

Tänä päivänä tilanne on juuri päinvastainen. Monet somen keskustelupalstat toimivat vihan kiihdyttämöinä. Vihamielipide laukaisee yhä vihaisemman kommentin ja näin edetään, kunnes ollaan jo sananvapauden harmaalla alueella.

Maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt ovat usein vihan kohteina. Myös yksittäinen ihminen saattaa joutua tällaiseen someryöpytykseen. Puhutaan maalittamisesta.

 

Etenkin valtakunnan politiikassa toimivat ovat maalittamiselle otollisia kohteita. Toinen merkittävä ryhmä on toimittajat.

Tutkimusten mukaan toimittajat saattavat karttaa aiheita esimerkiksi pakolaisista ja muusta maahanmuutosta välttyäkseen maalittamiselta.

Suuret sosiaalisen median jätit, kuten Facebook, ovat ryhtyneet entistä tiukemmin säätelemään sisältöjään. Eikä säätely koske vain vihaposteja, vaan myös väärän tiedon tietoista levittämistä ja poliittisen propagandan massiivista jakamista.

Muun muassa Facebook sulki Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin tilin juuri toistuvien valheellisten väitteiden takia.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Fillarimummo

Julkkikseksi pääseminen tai päätyminen on monisyinen asia. Joku saattaa käyttää läjäpäin...

Remontteja joka paikassa

Elämme remonttien keskellä. Henkilökohtaisten asunto- ja elämäntaparemonttien ohella koko yhteiskuntamme järjestäytyy...

Malttia

  Tuli, oli ja meni. Vielä muutama viikko sitten hyvästeltiin Covid-19...

Viikon kysymys

Kuunteletko joululauluja?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa