Cazorlan vuoristo ja oliivipuut

 

Jos oliivipuiden lisäksi haluat nähdä upeita vuoristomaisemia ja nauttia herkullisia riistaruokia, valitse kohteeksesi Cazorlan vuoristo.

Aurinkorannikolta Cazorlan kylään on matkaa noin 300km. Matka taittuu joutuin, kun pitää silmänsä auki ja katselee ympärilleen. Muutama kymmenen kilometriä Granadan jälkeen alkaa oliivilehtojen maailma, joka näyttää jatkuvan loputtomiin.

Jaenin maakunnassa kasvaa yli 60 miljoonaa oliivipuuta.

Jaenin provinssi käytännössä elää oliivipuista. Provinssissa tuotetaan 40 prosenttia Espanjan oliiviöljystä, kiloina määrä on noin 600 miljoonaa kiloa. Tämä öljymäärä puristetaan yli 60 miljoonasta oliivipuusta, jotka kasvavat noin 55.000 hehtaarin alueella.  Jaenin provinssissa oliivi on läsnä kaikkialla.

- Mainos -

Kolme Jaenin provinssin aluetta on saanut oman laatumerkinnän öljyilleen. Yksi niistä on D.O.P. Sierras de Cazorla, jossa kasvaa noin seitsemän miljoonaa öljypuuta. Oman laatumerkin saaminen tarkoittaa, että öljyn valmistusprosessia valvotaan tarkasti ja sen pitää noudattaa kaikkia pitkän perinteen luomia sääntöjä, joiden avulla valmistetaan laadukasta, voimakasaromista öljyä.

Oliivilajikkeita on monia. Cazorlan alueella viljellään yleisempää picualia ja hienostuneempaa royalia. Royalin hedelmät ovat väriltään tumman violetteja.

Sierras de Cazorlassa viljellään kahta oliivilajiketta, picualia ja royalia. Picualin osuus on yli 90 prosenttia tuotannosta. Royal on herkempi ja hienompiarominen lajike, siksi se on myös selvästi picualia kalliimpi. Mutta kuten viinin tai härän sisäfileen ostossa, useimmiten hinta korreloi aika hyvin laatuun.

Cazorlan reissulla kannattaa ehdottomasti hakeutua opastetulle kiertueelle paikalliseen oliiviöljyosuuskuntaan. Siellä aukeaa oliiviöljyjen maailma aivan uudella tavalla. Koko valmistusprosessi on mielenkiintoinen alkaen siitä, kun maanviljelijät tuovat traktoreillaan poimitut oliivit osuuskunnan pihaan.

Siitä käynnistyy monivaiheinen prosessi, jossa paras öljy erotetaan muusta hedelmästä.  Lopullinen öljy pakataan erilaisiin astioihin. Monen asiantuntijan mielestä metallinen säilytysastia on paras, koska se ei päästä valoa läpi lainkaan.

Oliiviöljyn tie pulloon on pitkä ja monimutkainen prosessi. Laadukkaat öljyt puristetaan alhaisissa lämpötiloissa riittävän ajoissa poimituista oliiveista.

Öljytehtaan lopuksi päästään maistelemaan osuuskunnan tuotteita ja vasta silloin silmät aukeavat. Oliiviöljy on todella monimuotoinen tuote, jossa laadulla on suuri merkitys. Tämän käynnin jälkeen ei tule mieleen ostaa Mercadonasta sitä halvinta extra virgen -öljyä.

Oliiviöljyn valmistusprosessin lisäksi Cazorlan alueella öljy tulee vastaan lähes kaikkialla. Ravintoloissa esitellään ensimmäisenä paikan öljyt ja niitä tarjotaan yleensä vaalean leivän kanssa. Myös ruokalistoissa on usein mainittuna, millaisesta öljystä esimerkiksi salaatin kastike on tehty.

Vuoristoa ja riistaa

Sierras de Cazorlan vuoristo on jättimäinen alue. Alueella on runsas villieläinkanta, jota paikalliset hyödyntävät ruokavaliossaan runsaasti. Metsäkauris (ciervo) ja villisika (jabali) ovat tuiki tavallisia raaka-aineita niin koti- kuin ravintolakeittiöissäkin. Kastikkeissa on usein käytetty metsän marjoja ja paikallisesti kasvavia villiyrttejä. Riistaruokia kannattaa ehdottomasti kokeilla Cazorlan matkalla. Perinteet ovat synnyttäneet uniikkeja gastronomisia kokemuksia.

- Mainos -
Oliiviöljyn maistelu on vähintään yhtä mielenkiintoista kuin viinien maistelu. Maistellessa on hauska keskustella aromeista ja tuoksuista.

Jos aikaa löytyy, Cazorlan vuoristoon kannattaa lähteä patikoimaan. Maisemat ovat jylhiä ja kaikki on suurta. Alueen vesistöt ovat näyttäviä, mineraalipitoinen vuoristovesi on väriltään turkoosia. Koska ollaan vuoristossa, vesi myös liikkuu reippaasti, hienoja vesiputouksia löytyy useita. Näiltä seuduilta saa alkunsa myös Espanjan toiseksi pisin joki Guadalquivir. Vuoristosta se virtaa Codoban ja Sevillan kautta länteen ja laskee Atlantin valtamereen San Lucar de Barramedassa.

Paikalliset turismiyrittäjät järjestävät mielenkiintoisia safareita luonnonpuistoon. Niillä pääsee melko varmasti näkemään alueen runsasta villieläinkantaa.

Antti Pekkarinen

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2017

Jaa artikkeli:

Mainos
Jatka lukemista