Hyvinvointi- ja sosiaalipalveluita yli maarajojen ihmisten tarpeiden mukaisesti

Hyvinvointi ja siihen tarvittavat palvelut ulkomailla – miten ne toteutuvat käytännössä?

Lähtökohtaisesti pidemmäksi aikaa ulkomaille muuttaessamme ideahan on, että sopeudumme maan mukaisiin tapoihin ja myös palveluihin, joita maassa on tarjolla. Usein kuitenkin on tilanteita, jolloin meillä on tarve saada tukea omalla kielellä, oli kyseessä sitten virallisten paperiasioiden hoitaminen, ihmissuhdeasiat, arjenhallintatilanne tai vaikkapa kaupassa käynti.

Tänä päivänä esimerkiksi etätyöt mahdollistavat elämän yhtäaikaisesti useissa eri maissa. Meidän on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tehtävä rakenteellisia sekä lainsäädännöllisiä muutoksia varmistaaksemme perusoikeutemme palveluihin myös ollessamme ulkomailla osa-aikaisesti eri pituisia ajanjaksoja. Lääkäripalveluita saamme muun muassa vakuutusyhtiöiden kautta myös ulkomailla ollessamme, mutta tulisi varmistaa, että sosiaalipalveluiden toiminta ei kansainvälistymisessä ja digitalisaatiossa jää jälkeen kehityksestä.

- Mainos -

Muutoksen tarve on suuri jo pelkästään Suomessa, sillä avohoidon hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut ovat Suomessa kunta- tai kuntayhtymäkohtaisia ja aluehallintovirastojen valvonnan alaisia. Käytännössä siis jo kuntarajat voivat olla alan yrityksille sekä palvelun käyttäjille haasteellisia, saati sitten siirryttäessä maan rajojen ulkopuolelle.

Suomessa on erittäin vahvaa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluiden osaamista. Suomessa sosiaalityö on yliopistotasoista ja työntekijöiltä vaaditaan laillistetun sosiaalityöntekijän koulutus. Esimerkiksi Fuengirolassa on paljon suomalaisia kokeneita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Meillä on mahdollisuus hyödyntää ja levittää tätä ammatillista osaamistamme kansainvälisesti.

Tarvitsemme kipeästi niin lainsäädännön ja valvonnan kuin asenteen muutosta siihen, että hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen merkitys ihmisten hyvinvointiin otetaan vakavasti. Palvelua tulee olla mahdollista saada oikea-aikaisesti ihmisen sen hetkisestä olinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Suomalainen sosiaalialan ammatillinen osaaminen on vahva. Tämän osaamisen hyödyntäminen ja vieminen ulkomaille koulutus- ja neuvolatoiminnan tavoin voisi olla yksi merkittävä vientituote.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Niina Ristolainen
Kirjoittaja on laillistettu sosiaalityöntekijä (YTM) sekä hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen yrittäjä Fuengirolassa.
Mainos
Jatka lukemista