Kun pohdin, mikä on yleisin kysymys, jota minulle on esitetty 17 päihteettömän vuoden aikana alkoholiin liittyen, se tiivistyy usein muotoon:
”Eikö sinua haittaa, jos muut juovat?”
Olen kuullut, että kysymys itsessään herättää joissakin ihmisissä paheksuntaa ja sen on sanottu kuvastavan kulttuurimme päihdekeskeisyyttä – eihän vastaavia kysymyksiä esitetä esimerkiksi sille, joka kieltäytyy vehnäpullasta. Syitä olla käyttämättä jompaa kumpaa on monia. Joillakin se on keliakia tai alkoholismi.
Minusta tämä kysymys on kuitenkin hyvä. Yleensä sen taustalla on positiivinen ja vilpitön uteliaisuus tai kohteliaisuus. Työssäni päihdehoidossa tämä kysymys nousee esiin usein myös läheisten puolelta. On luonnollista pohtia, voiko läheisensä seurassa nauttia alkoholia, kun hän on palannut päihdehoidosta.
Ammattimaisesti tarkasteltuna minulla ei ole yksiselitteistä vastausta kaikkien puolesta. Paras neuvo onkin: kysy henkilöltä itseltään. Se on kohteliasta ja hänen vastaustaan kannattaa kunnioittaa.
Joillekin toipuville alkoholisteille voi olla tärkeää välttää tilanteita, joissa käytetään alkoholia ainakin toipumisen alkuvaiheessa. Avoimuus tästä on varmasti kaikkien etu – kukapa haluaisi tietoisesti aiheuttaa harmia tai ristiriitoja tärkeälle ihmiselle.
On totta, että en selvänä viihdy ryyppäjäisissä
Moni kuitenkin vastaa: ”Ei minua haittaa.” Tämäkin on täysin hyväksyttävä vastaus ja sitäkin kannattaa kunnioittaa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että olen ollut tätä mieltä heti raitistumiseni alusta lähtien.
On totta, että en selvänä viihdy ryyppäjäisissä. Jos saman hirven kaatumista puidaan jo kolmatta kertaa, olen mielestäni saanut koettua kaiken oleellisen illasta.
Useimmille alkoholi sopii kuitenkin hyvin. Lasilliset viiniä ruoan kanssa, saunaolut tai viskisnapsi kitaramusiikkia kuunnellessa ovat mukavia tapoja nauttia alkoholia. Alkoholistina minun juomiseni ei noudattanut tätä ideaalia. Toipumiseni myötä olen opetellut nauttimaan hyvistä aterioista, saunasta, kesäpäivistä ja live-musiikista ilman alkoholia – ja teen tätä mielelläni seurassa. Iloiset, hyväntuuliset ihmiset ovat aina mukavaa seuraa. Suurin osa on mukavia juotuaan sopivasti alkoholia. Alkoholistina olen puolestani mukavampi ihminen raittiina – myös läheiseni voivat tämän vahvistaa.
En koe olevani parempi tai huonompi ihminen siksi, että en käytä enää alkoholia tai muita päihteitä.
Joskus saattaa jopa olla, että raitistuneelle tulee kiusaantunut olo, jos ympärillä olevat ihmiset eivät käyttäydy kuten normaalisti ja välttävät alkoholia hänen läsnä ollessaan. Tämä saattaa tuntua korostuneelta ja alleviivaavalta.
Oma raittiuteni ei ole minulle moraalikysymys. En koe olevani parempi tai huonompi ihminen siksi, että en käytä enää alkoholia tai muita päihteitä. Kyse on siitä, että ne eivät yksinkertaisesti sovi minulle, jos haluan voida hyvin.
Eli voiko raitistuneen ihmisen seurassa juoda alkoholia? Kannattaa kysyä. Keskustelu ja avoimuus raitistuneen ystävän tai perheenjäsenen kanssa auttaa löytämään yhteisen sävelen. Ja jos olet jättänyt päihteet pois elämästä syystä tai toisesta, se ei tarkoita, että ilo ja nautinto pitäisi karsia pois elämästä – se vain saa uudenlaisen, päihteettömän muodon.
Loading ...
