Viimeiset kylähullut

Aurinkorannikko vetää puoleensa positiivisia hulluja. Siitä ei ole enää epäselvyyttä, kuluneen talven aikana väitteelle on saatu runsaasti todistusaneistoa.

Miten muuten olisi selitettävissä se, että hiekkarannan hiihtokisat tai kuivan jokiuoman potkukelkkatapahtuma kerää satoja katsojia. Kysyä tietysti voi, onko se positiivinen hullu hiekkahiihtoa seuraava katsoja, vai se, joka vetää monot jalkaan ja lähtee Välimeren rannalle sivakoimaan. Se on puhtaasti näkökulmakysymys.

Sitten meiltä löytyy alueen suomalaisyhteisöstä myös yksilölajeina positiivista hulluutta harrastavia hahmoja. Fillarimummosta kasvoi iso mediailmiö, kun hän syksyllä polki Lieksasta Fuengirolaan.

- Mainos -

Taina Liekari otti ja lähti kävellen Suomeen jokin aika sitten. Tällä hetkellä hän lienee jossain Barcelonan tienoilla, eli matkaa on jo taittunut melkoinen taival. Patikointia vielä riittää, yhteensä matkaa kävellen tulee noin 4.000 kilometriä. Iso annos positiivista hulluutta tarvitaan tuohon urakkaan.

Matti Kuosmanen täyttää positiivisen kylähullun merkit monella tapaa. Nilsiässä mies asuu perheensä kanssa pyöreässä vesitornissa. Vieläpä ilman hissiä. Kurn kauppareissulta saapuessa ylhäällä huomaa kerman unohtuneen, kahvin juo varmasti mielihyvin mustana.

Sama Kuosmanen tarjosi aikoinaan kansainväliselle hiihtoliitolle suunnitelmaa sisähyppyrimäestä. Siis ihan vakavissaan. Insinöörismies oli tehnyt komeat pienoismallit ja piirustukset hyppyputkesta. Eipä ollut urheilupomoilla rohkeutta kokeilla.

Kuosmasen tämän kevään hullutus on matkustaa pienellä mopoautolla ison koiransa kanssa Suomeen. Sillä reissulla kysytään sekä isännän, että koiran hermoja. Lähtö on suunniteltu tapahtuvaksi pääsiäisen jälkeen, suunnilleen kuukauden mies ja koira ovat varanneet matkaan aikaa.

Sitten on vielä tämä Jyri Turunen. Hänen historiastaan löytyy potkukelkkailua Pekingistä Hong Kongiin ja jalkapallon potkimista Tukholmasta Orlandoon. Tampereella hänet tunnettiin ihan vaan Pasi-Petterinä, kun hän kesäkuumalla potkukelkkaili Pyynikin harjulla.

Juice Leskinen lauloi aikoinaan valtion hoidelleen viimeisenkin kylähullun pois silmistä. Kuinka väärässä hän olikaan. Suomen katukuvasta he kyllä ovat poistuneet. Onneksi nämä luovat, elämäniloa täynnä olevat ihmiset ovat löytäneet tiensä Aurinkorannikolle.

Jaa artikkeli:

Mainos
Jatka lukemista