Suomen valtio ottaa velkaa ensi vuonna 11,5 miljardia euroa. Summa on hirvittävä. Puolet tuosta summasta voitaisiin kuitata, jos veroaste olisi viime vuosikymmenen tasolla.
Veroaste laskee niin sanotun vihreän siirtymän takia.
Kun bensan ja dieselin sijaan körötellään yhä enemmän sähköautoilla, verotuotto laskee. Myös rakennusten lämmityksessä ja teollisuustuotannoissa siirrytään yhä enemmän päästöttömään ja sitä kautta vähemmän verotettuihin ratkaisuihin.
Kehitys on ollut huima. Vuonna 2016 veroaste oli 44 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä se oli enää 41,8 prosenttia. Veroaste nousi 42,6 prosenttiin tänä vuonna, mutta kääntyy taas ensi vuonna laskuun.
Arvioiden mukaan vuoteen 2027 mennessä veroaste laskee 40 prosenttiin.
Veroaste tarkoittaa verojen ja pakollisten maksujen suhdetta maan bruttokansantuotteeseen.
Jos veroaste pysyisi nykyisellä tasollaan vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 asti, koko hallituksen lupaama kuuden miljardin talouden sopeutustavoite tulisi sillä hoidettua.
Arvio on karkea, koska vihreän siirtymän kehitystä on vaikea tarkasti ennakoida.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on vähentää valtion velkaantumista kulusäästöillä ja työllisyyttä edistävillä toimilla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti hallituksen pitävän kiinni sopeutustavoitteestaan eli tuosta kuudesta miljardista vaalikauden aikana.
Purran mukaan hallitus suunnittelee uusia leikkauksia, jos jo päätetyt eivät riitä. Sopeutusarsenaaliin ei kuulu verojen tai veroluonteisten maksujen korottaminen. Eikä hallitus aio vaikuttaa siihen, että kokonaisveroaste nousisi.
Suomen talous kääntyi jo taantumaan. Se näkyy muun muassa työttömien määrän kasvuna ja avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Etenkin rakentaminen on suurissa vaikeuksissa muun muassa koronnousujen takia.
Kaikki tämä johtaa siihen, että kulutusverot eivät kasva odotetusti, koska ihmiset vähentävät ostamista eivätkä yritykset investoi.
Verohelpotukset toki lisäävät työssä käyvien ostovoimaa ensi vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että työttömyyskorvausten ja muiden tulonsiirtojen leikkaukset vievät ostovoimaa niiltä, jolla tarve kuluttaa on suurin. Niitä ovat esimerkiksi lapsiperheet.
Nykynäkymien valossa on tavattoman vaikeaa kuvitella, että tuo kuuden miljardin julkisen talouden sopeutus toteutuisi ilman veronkorotuksia.
Oppositio tehtailee varjobudjetteja, joissa pääpainoa on tehtyjen leikkausten perumisilla ja veronkorotuksilla. Lopputulema on se, että sopeutus olisi jopa hallituksen lukuja suurempi.
Sopeutuslääkkeet ovat etenkin vasemmistolle tuttuja. Käydään hyvätuloisten kukkarolla ja verotetaan omaisuutta.
Listaamattomien yhtiöiden osinkojen keveä verotus on kohde, johon vasemmisto saa tukea myös ekonomisteilta. Jos näitä osinkoja verotetaan kuten listattujen yhtiöiden osinkoja, valtion kassaan kertyy puolisen miljardia.
Myös yli miljoonan euron muuta kuin asunto-omaisuutta verotettaisiin vasemmiston vaihtoehdossa.
Jo tehtyjen palkkaveron alennusten peruminenkin toisi 400 miljoonaa valtiolle.
Helpoiten olisi hyväksyttävissä sähköyhtiöiden ja pankkien niin sanottu windfall-vero kohtuuttomista voitoista, joihin ne eivät ole omilla toimillaan mitenkään vaikuttaneet.
Niin pitkään kuin tämän hallitus istuu ja tulevissa hallituksissa vaikuttavat perussuomalaiset, keskusta tai kokoomus, vasemmisto ja vihreät voivat heittää hyvästit toiveilleen.
Todennäköisiä ovat lisäleikkaukset.
Loading ...
