Suomessa käydään kiivasta keskustelua valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta eli budjetista. Oppositiossa olevat puolueet väsäävät varjobudjettejaan.
Eniten on ihmettelyä, jopa naurunpyrskähdyksiä aiheuttanut perussuomalaisten varjobudjetti. Kokoomus sentään esittää velkaantumisen hillitsemiseksi laskelmiin perustuvia ratkaisuja.
Perussuomalaiset ovat olleet kerta toisensa jälkeen pöyristyneitä nykyhallituksen ”hulvattomasta velanotosta”. Puolue pitää linjaa kestämättömänä ja vaatii velanoton nopeaa hillitsemistä.
Puoluejohtaja Riikka Purran esittämä varjobudjetti on kuitenkin kaikkea muuta, muttei velkaantumista hillitsevä. Valtion menoja puolue ehdottaa leikattavaksi kehitysavusta, maanhanmuuttoon liittyvistä muista kuluista ja Ylen rahoituksesta yhteensä yli 700 miljoonaa euroa.
Veroja puolue vastaavasti alentaisi vajalla 700 miljoonalla niin, että todellinen erotus olisi alle 50 miljoonaa euroa. Eli velkaantuminen vähenisi promilleja, ei prosentteja.
Kun tällaisia summia esitetään eduskunnassa ja samaan aikaan ollaan valtavan huolestuneita valtionvelan kasvusta, niin väkisinkin tulee mieleen, että vitsaillaanko tässä.
Missä ovat ne esitykset, jotka taannoin kuultiin ex-puoluejohtaja Jussi Halla-aholta? Hän puhui muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisestä, sopimusten yleissitovuuden poistamisesta jne. Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi tällaiset ehdotukset on nyt haudattu. Ehkä maakuntavaalit ja itsesuojeluvaisto kannatuksen sälyttämiseksi ajavat kovien puheiden ohi.
On paljon helpompi kalastella ääniä puheilla bensan ja muiden verojen alentamisesta kuin esittää kovia ratkaisuja Halla-ahon tapaan.
Suomi ottaa ensi vuonna velkaa 7 miljardia euroa lähes 63 miljardin euron budjetin katteeksi.
Kokoomus on esittänyt, että lisävelka pienenisi puolueen varjobudjetilla 4,5 miljardiin euroon. Keinot ovat kovia etenkin palkansaajien ja erilaisten julkisia etuja saavien kohdalla. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kestoa puolue lyhentäisi sadalla päivällä ja porrastaisi korvausta niin, että se vähenisi työttömyyden pitkittyessä.
Puolue lisäisi myös paikallista sopimista, jäädyttäisi etuuksien indeksikorotuksia ja lisäisi asumistukien omavastuuosuuksia.
Lääkkeet ovat kovia, joskin ne osataan verbaalisesti kääriä positiiviseen sävyyn.
Kokoomukselle on annettava pisteet siitä, että puolue kertoo rehellisesti, mistä se aikoo leikata ja mitä karsia.
Hallituksesta on toki helppo huudella kokoomuksen suuntaan, miksi se ei ole tehnyt näitä uudistuksia jo kahden edellisen hallituksen aikana.
Syy on selvä. Ikäviä päätöksiä hallituksessa tekevien puolueiden kannatus lähtee vääjäämättömästi laskuun. Keskustalainen ex-pääministeri Juha Sipilä voi kertoa tästä enemmän.
Hallitus kykenee hidastamaan velkaantumisvauhtia ja parantamaan työllisyyttä vahvan kansainvälisen elvytyksen ansiosta. Velanhoitokustannukset taas ovat keventyneet lainojen uusimisen jälkeen. Negatiivinen korkokehitys on tuonut valtion kassaan 600 miljoonaa euroa ja velanhoidon kokonaiskulut ovat velan kasvusta huolimatta olemattomat.
Se houkuttaa velkaantumaan kuten myös se, että kaikki muutkin maat velkaantuvat ja Suomen valtion velka suhteessa kansantuotteeseen on yhä alle EU-maiden keskitason.
Suomen ongelma on pitkän aikavälin talouskehityksessä. Ikuisesti ei voi elää yli varojen. Ja mitä pikimmin velan suhde bruttokansantuotteeseen saadaan alenemaan, sen vähemmän tarvitaan vyönkiristyksiä jatkossa.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
