Miten suomalaiset ”Ikäihmiset” voivat? Tuore raportti 50+ Suomessa – Tuloksia Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimuksen 9. aallosta esittelee tutkimustietoa ikääntyvien suomalaisten hyvinvoinnista ja elinoloista.
Tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden suomalaisten elämäntyytyväisyys on eurooppalaisessa vertailussa toiseksi korkein. Vain tanskalaiset ovat tyytyväisempiä.
– Yhtenä tekijänä voidaan varmasti katsoa olevan sosiaaliset suhteet, joihin suomalaiset ikääntyvät ovat tämän tutkimuksen perusteella varsin tyytyväisiä, tutkija Kristel Auero Väestöliitosta kertoo.
Väestöliiton julkaisemassa tutkimuksessa vertaillaan ikääntyviä ihmisiä viidessätoista Euroopan maassa.
Yksinäisyyttä ja tyytymättömyyttä terveydenhuoltoon
Suomi ei kuitenkaan ole kaikilla mittareilla tarkasteltuna kärkisijoilla kansainvälisissä vertailuissa – yksinäisyyttä joskus tai usein kokevien ikääntyvien osuus on Suomessa kolmanneksi suurin raportissa vertailtavista maista.
– Yksinäisyys on Suomessa yleisintä 75 vuotta täyttäneiden naisten joukossa, jossa lähes puolet kokee yksinäisyyttä joskus tai usein. Näin on siitä huolimatta, että naisilla läheisiä ihmissuhteita on keskimäärin enemmän kuin miehillä, ja naiset ovat läheissuhteisiinsa myös tyytyväisempiä kuin miehet, Auero toteaa.
75 vuotta täyttäneiden joukossa myös tyytymättömyys suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kattavuuteen on yleisintä. Heistä tyytymättömiä on useampi kuin joka neljäs ja alle 75-vuotiaista noin joka viides. Tyytymättömyys korostuu kansainvälisessä vertailussa – osuus on Suomessa kolmanneksi suurin vertailtavista maista.
Espanjassa halutaan varhain eläkkeelle
Espanjalaiset haluavat eläkkeelle innokkaammin kuin suomalaiset. Suomessa yli 50-vuotiaista työssäkäyvistä vastaajista puolet (53 prosenttia) kertoi, että haluaisi jäädä nykyisestä työstään eläkkeelle mahdollisimman varhain.
Mahdollisimman varhain eläkkeelle haluavissa on suuria eroja eri maiden välillä. Virossa varhain eläkkeelle haluavien osuus on vain 18 prosenttia, mutta Liettuassa peräti 85 prosenttia. Espanjalaiset ovat tilastossa toisena 71 prosentilla.
Entä raha-asiat ja talous? Toimentulossa Suomi sijoittuu tutkimuksen keskivaiheille.
Noin 20 prosenttia suomalaisista vastaajista koki toimeentulon vaativan jonkinasteisia tai suuria ponnistuksia, kun espanjalaisista näin koki 31 prosenttia.
Joka viides suomalainen koki toimeentulon vaativan ponnistuksia
Parhaimman toimeentulon vastaajat olivat Tanskassa, missä peräti 71 prosenttia vastaajista kertoi tulevansa toimeen helposti. Toiseksi sijoittui Alankomaat 67 prosentilla ja kolmanneksi Ruotsi 59 prosentilla. Suomessa luku oli 42 ja Espanjassa 28 prosenttia. Espanja oli Ranskan jälkeen aivan Suomen kannoilla.
Toimeentulon osalta peräpäätä tutkimuksessa pitivät Latvia ja Italia. Latviassa vain kuusi prosenttia koki tulevansa toimeen helposti. Italiassa vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia.
Eläkeikäisillä varaa maksaa
Neljä viidestä vastaajasta kertoi, että omalla kotitaloudella olisi varaa maksaa 1.200 euron suuruinen odottamaton kulu lainaamatta rahaa. Osuus vaihteli ikäryhmän ja koulutustason mukaan: matalasti koulutetuista työikäisistä vain vähän yli puolet ilmoitti, että kykenisi maksamaan kulun ilman lainaa, kun ikäryhmän korkeasti koulutetuilla osuus oli lähes 90 prosenttia.
Eläkeikäisten ryhmissä mahdollisuus maksaa vastaava kulu lainaamatta rahaa oli yleisempää kuin työikäisillä kaikissa koulutusryhmissä.
Tutkimukseen osallistui Suomesta yhteensä 1.758 yli 50-vuotiasta henkilöä. Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe eli Share on pitkittäistutkimus: samat henkilöt osallistuvat haastattelututkimukseen noin kahden vuoden välein. Tutkimuksen avulla päästään kiinni pitkän aikavälin muutoksiin ikääntyneessä väestössä.
Loading ...
