Henkilökuvat

Työharjoittelijasta suurlähettilääksi

 Fuengirola.fi | Aurinkorannikon uutiset

Jo nuorena kielistä kiinnostunut suurlähettiläs Sari Rautio puhuu suomen lisäksi sujuvasti espanjaa, englantia, ranskaa, ruotsia ja venäjää. Espanjan kieli tarttui opiskelijavaihdossa Granadassa, 90-luvun puolivälissä. (Kuva: Janne Leipijärvi)

Suomen Madridin-suurlähetystö sai uuden emännän syyskuun alussa, kun Sari Rautio aloitti suurlähettiläänä. Tapasimme suurlähettilään kun hän vieraili Aurinkorannikolla lokakuun lopussa.

 

Tasavallan presidentin esittelyssä viime maaliskuussa Suomen Madridin-suurlähetystön päälliköksi, eli suurlähettilääksi, määrättiin 1. syyskuuta alkaen Sari Rautio. Vaikka virkakielessä käytetäänkin termiä määrääminen, on kyseessä toki tehtävä, johon haetaan ja lopulta yksi valitaan.

Sari Rautiolle Espanja on ennestään tuttu maa, ja kielikin on sujuvasti hallussa. Myös Madridin-suurlähetystö on hänelle tuttu, sillä Rautio oli ennen diplomaattiuraansa suurlähetystössä työharjoittelussa. Voisi jopa sanoa, että Espanjalla olin aikanaan merkittävä vaikutus suurlähettilään uravalintaan.

Kielet ja kansainvälisyys

Esimerkiksi urheilijat ja muusikot ovat monesti haaveilleet tulevasta ammatistaan jo lapsuudesta asti. Sama ei ehkä päde suurlähettiläisiin, mutta viitteitä tulevasta oli nähtävissä Sari Rautionkin kohdalla jo lapsuudessa.

– Kiinnostus kieliin, kulttuureihin ja kansainvälisyyteen heräsi jo alakoulussa, Rautio itse kertoo.

– Olin ykkös- tai kakkosluokalla kun liityin koulun esperanton kerhoon. Olen aina ollut kielistä kiinnostunut, minulla oli kansainvälisiä kirjeenvaihtokavereita. Koulussa minua kiinnostivat kaikki historiaan, maantietoon, kieliin ja kulttuureihin liittyvät asiat, hän muistelee.

Lukioikään mennessä Rautiolle alkoi olla selvää että hän haluaa tehdä jotain kansainvälisyyteen liittyvää. Lukion jälkeen hän alkoi lukea valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa vuonna 1993.

– Sieltä tulin Erasmus-opiskelijavaihtoon Granadaan yhdeksi lukuvuodeksi, 1995-96, ja siellä opin myös kielen. Sen jälkeen hakeuduin korkeakouluharjoittelijaksi suurlähetystöön Madridiin syksyllä 1997 ja siellä minulle kirkastui, että ulkoministeriö voisi olla se, missä haluan olla töissä. Eli itse asiassa Espanjalla on ollut suuri vaikutus siihen että minusta lopulta tuli diplomaatti, Sari Rautio kuvailee.

Etiopiasta Moskovaan

Madridissa syntyneet ajatukset muuttuivat todeksi uuden vuosituhannen alussa. Vuonna 2001 Sari Rautio siirtyi ulkoministeriön palvelukseen kansainvälisten asiain valmennuskurssin kautta. Näin ollen hänellä on meneillään juhlavuosi: 20 vuotta ulkominiteriön palveluksessa.

Ennen tämänsyksyistä siirtymistä Madridiin, Raution pisimmät lähetystökomennukset ovat olleet Addis Abebassa ja Moskovassa.

– Etiopiassa meillä oli hyvin pieni suurlähetystö, jonka kakkoshenkilönä ja suurlähettilään sijaisena vastasin erityisesti kehitysyhteistyöstä, hän kertoo.

– Etiopia oli erittäin mielenkiintoinen maa. Sillä on mieletön historia, josta sen kansa on erittäin ylpeä. Se on ainoa afrikkalainen maa joka ei ollut siirtomaavallan alaisuudessa. Olen sitä mieltä, että jokaisen hyvinvointivaltiossa asuvan olisi terveellistä joskus käydä ns. kolmansissa maissa, ja nähdä mitä tarkoittaa äärimmäinen köyhyys, Rautio jatkaa.

Etiopian jälkeen tarjolla oli jokseenkin erilainen kokemus Moskovan-suurlähetystössä.

– Olin Moskovassa vuosina 2005-2008. Siellä tehtäväkenttänäni oli Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Myös Moskova saa Rautiolta paljon kiitosta kiinnostavana työkohteena. Kulttuuri, historia, merkittävyys maailmanpolitiikassa, ihmisten ystävällisyys, ja niin edelleen, saavat kaikki osansa kehuista. Kieli-ihmisenä Sari Rautio lisäsi pankkiinsa myös venäjän kielen tuon komennuksen myötä.

Moskovan-vuodet avasivat Raution silmiä myös turvallisuuspolitiikan suhteen.

– Turvallisuuspolitiikkaa tehdessä näkee ja kuulee kaikenlaista, suurin osa tietysti täysin luottamuksellista. Siinä piirtyy aika realistinen kuva maailmasta. Sen pohjalta voi todeta, että eivät esimerkiksi monet aiheesta kirjoitetut fiktiokirjatkaan ihan kaukana realismista ole.

Turvallisuuspolitiikasta Madridiin

Moskovassa Sari Rautiolla heräsi laajempi kiinnostus turvallisuuspolitiikkaa kohtaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hänen tehtäviin on kuulunut mm. Suomen edustajan sijaisena toimiminen EU:n poliittisten ja turvallisuusasiain komiteassa Brysselissä ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön päällikön tehtävä vuosina 2015-2018.

Nyt Bryssel ja Helsinki ovat kuitenkin saanet tehdä tilaa Madridille. Sari Raution diplomaattiuran ensimmäistä suurlähettilään pestiä on kestänyt nyt parisen kuukautta, ja omien sanojensa mukaan hän on asettunut jo melko hyvin taloksi, vaikka kiirettä onkin pitänyt.

– Pitää asettua omaan työhön ja tehtäviin, tutustua kollegoihin ja lähimpiin työkavereihin suurlähetystössä. Samaan aikaan tietysti perhe asettuu virka-asuntoon, joka on meidän kotimme, ja tyttären koulunkäynnin hyvästä aloittamisesta pitää myös huolehtia, tuore suurlähettiläs luettelee.

– Kalenteri on ollut erittäin täynnä myös tapaamisista, sillä on tärkeää, että suurlähettiläs tutustuu nopeasti esimerkiksi keskeisimpiin virkamiesjohdon henkilöihin ja yritysjohtajiin.

Perinteisesti yksi suurlähettilään keskeinen tehtävä on ollut suomalaisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen kohdemaassa. Tätä työtä Rautio kertoo jatkavansa vahvasti. Hän kuitenkin tiedostaa myös Espanjan poikkeuksellisen suuren suomalaisyhteisön tärkeyden ja sen kehittämisen tarpeen.

– Suomalaisyhteisön tunteminen on tärkeää. Näyttää aika selvältä, että Aurinkorannikolle kehittyy koko ajan lisää yritystoimintaa, ja toivoisin että suomalaisyritykset ja Aurinkorannikolla asuvat suomalaiset löytäisivät yhä enemmän yhteyksiä espanjalaisen elinkeinoelämän kanssa. Ja jos suurlähetystö siinä pystyy auttamaan, se olisi erinomaista, hän linjaa.

Kuka?

  • Sari Rautio
  • 48 vuotta
  • Kotoisin Kajaanista
  • Suomen Espanjan suurlähettiläs
  • Puhuu sujuvasti kuutta kieltä
  • Perheeseen kuuluu mies ja 11-vuotias tytär
  • Harrastaa mm. lenkkeilyä
  • Haluaisi opetella soittamaan saksofonia
Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Fillarimummo

Julkkikseksi pääseminen tai päätyminen on monisyinen asia. Joku saattaa käyttää läjäpäin...

Remontteja joka paikassa

Elämme remonttien keskellä. Henkilökohtaisten asunto- ja elämäntaparemonttien ohella koko yhteiskuntamme järjestäytyy...

Malttia

  Tuli, oli ja meni. Vielä muutama viikko sitten hyvästeltiin Covid-19...

Viikon kysymys

Kuunteletko joululauluja?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa