Hyvinvointivaltion asukkaina meillä ei ole oikeasti puutetta mistään, mutta silti vain asennamme koteihimme lisäkomeroita saadaksemme kaikki maailman turhakkeet mahtumaan. Onko kaapissasi kananmunankeitin? Entä samppanjavispilä? Montako pesuainetta kodistasi löytyy? Mercadona poisti elokuussa valikoimastaan kattiloiden, paella- ja paistinpannujen pesuaineen. Hävetti ihmiskunnan puolesta joka kerta, kun näitä valmisteita hyllyssä näin. Tavallisella astianpesuaineella kun voi pestä, astioiden lisäksi, kaikki muutkin pinnat. Tiedäthän, että vaahto pesuaineissa on pesutuloksen kannalta täysin merkityksetön? Sitä kuitenkin tulee tuotteeseen lisätä, sillä kuluttaja ei osta pesuainetta, joka ei vaahtoa. Pesun jälkeen tulee käyttää hoito- tai huuhteluainetta, miscellaari- tai kasvovettä – lista on loputon. Ja tyhmyytemme myös.
Valmistauduin taannoin Santiago-kävelylle, jossa repun keveys on oleellista, siksipä etsin saippuan, joka soveltuu niin hiuksille, keholle kuin vaatteillekin. Vuosikymmenet laadukkaita shampoita, hoito- ja kampausaineita ostaneena tunsin itseni idiootiksi, kun huomasin, miten hyvin hiukset voivat, kun niihin ei laita saippuaa kummempaa ainetta.
Meidän naisten suurin huoli tuntuu olevan lähinnä kehon esteettisellä puolella: ankka-huulet, Hollywood-ripset – ja loppukisa käydään (silikoni)rinnan mitalla. Markkinointiväki osaa kyllä ottaa rahamme esim. voiteiden muodossa, onhan meille uskoteltu, että joka kehon osalle tulee olla eri voide: silmienympärys, huulet, kasvot, kaula, decolté, kädet, jalat, keho: seerumia, aamu-, päivä-, yö- ja ryppyvoidetta – ennen riitti Tummeli! (Nuoremmille lukijoille todettakoon, että Tummeli oli miellyttävätuoksuinen lehmien utarevoide.) Kaiken tämän taustalla on, kuulemma, itsensä hyväksyminen. Ja minä, maalainen, kun luulin, että siihen auttaisivat kirjat – mitä enemmän luet, sitä paremmin maailman ja itsesi hyväksyt ja selvemmin näet elämän tarkoituksen.
Suvi Kauranen
Loading ...
