-Paljon kuulin kiitoksia juhlan jälkeen. Suurlähettiläs Sari Rautiokin kiitteli moneen kertaan juhlan järjestelyjä, Ilkka Fonsen Aurinkorannikon leijonista iloitsee.
Juhla jakaantui kahteen osaan. Ensimmäisellä puoliskolla kuultiin viralliset tervehdykset sekä Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaiden ja opettajien yhteisohjelmaa.
Järjestelyvastuu tämän vuoden juhlasta oli Aurinkorannikon leijonilla ja Suomelalla. Juhlan avajaistervehdyspuheen piti leijonien presidentti Hannu Hallamaa.
Hallamaa kertasi puheessaan perheensä vaiheet Ruotsin, Ranskan ja Saksan kautta Espanjaan heti sodan jälkeen. Hannu Hallamaan isä eversti Reino Hallamaa joutui sodan jälkeen lähtemään karkumatkalle Suomesta, koska Neuvostoliitto olisi vaatinut hänen luovuttamistaan sotarikollisena. Hallamaalla oli merkittävä rooli Suomen taisteluissa, hän loi Stella Polaris -nimen saaneen radiotiedostelujärjestelmän, jonka avulla suomalaiset pystyivät purkamaan venäläisten radioviestejä.
-Tulimme Suomeen, kun olin 15-vuotias vuonna 1960. Isäni ei vielä tuolloinkaan luottanut siihen, että venäläiset eivät vielä yrittäisi Suomen miehitystä. Hän hankki perheellemme Volkswagen merkkisen kleinbussin ja useita kanistereita polttoainetta. Hän opasti meitä lapsia sanomalla, että jos hyökkäys tulee, äiti ajaa piirtämäni kartan mukaan pohjoisen kautta Ruotsiin. Me tapaamme siellä ja jatkamme yhdessä matkaa. Tuo oli se hetki jolloin todella ymmärsin, mitä itsenäisyys Suomelle merkitsee, ja kuinka hiuskarvan varassa sen menettäminen on ollut, Hallamaa sanoi puheessaan.
Koulun musiikkiohjelmaa
Aurinkorannikon suomalaiselta koululta kuultiin ja nähtiin hienoja musiikkiesityksiä. Aluksi kuultiin viuludueton esittämän Sibeliuksen musiikkia. Sitten lavalle marssi monkymmenpäinen kuoro koulun lapsia ja soittajia. Heidän esityksensä oli kerrassaan hellyttävä, monen silmäkulma näytti kostuvan, kun lapset kajauttivat ilmoille vahvaa laulua.
Suomen suurlähettiläs toi valtion tervehdyksen juhlaan. Hän kiitteli Aurinkorannikon suomalaisyhteisöä juhlan hienosta järjestelystä. Hän myös korosti tasavallan presidentin viestiä ulkosuomalaisten merkityksestä suomen markkinoijina maailmalla.
-Olen huomannut, että yhä lisääntyvässä määrin Espanjassa ja erityisesti Aurinkorannikolla suomalaisyhteisöön on syntynyt yritystoimintaa. Me lähetystössä pyrimme kaikin tavoin olemaan suomalaisten ja suomalaisten yritysten avuksi Espanjassa.
Fuengirolan apulaispormestari Rodrigo Romero toi juhlaan kaupungin tervehdyksen.
-Fuengirola ei olisi sitä mitä se tänään on ilman suomalaisia, Romero sanoi.
Tuntematon kosketti
Aurinkorannikon teatteriharrastus on noussut aivan uudelle tasolle. Itsenäisyyspäivänä nähty Tuntematon sotilas oli järisyttävän koskettava kokemus. On vaikea uskoa, että lähes kaikki ryhmän jäsenet ovat harrastajia, niin valmiilta esitys vaikutti. Ohjaaja Päivi Mäkinen on saanut joukoistaan irti uskomattoman määrän luovuutta ja osaamista.
Näytelmällisten osioiden lisäksi Tuntemattomassa kuultiin paljon musikkillisia numeroita. Kari Alajuuma oli sovittanut musiikin hienosti tarinaa tukevaksi. Esimerkiksi Säkkijärven polkka ja Eino Leinon Nocturne olivat upeita esityksiä.
Kun Tuntemattoman sotilas- ja lottapukuisten näyttelijöiden kanssa koko juhlaväki lauloi lopuksi Maamme laulun, itsenäisyyspäivän juhla oli saanut hienon päätöksen.
Kaikille juhlan järjestelyyn ja ohjelman rakentamiseen osallistuneille on syytä nostaa hattua ja antaa iso kiitos. Juhla näytti, kuulosti ja tuntui Aurinkorannikon omalta. Se oli juhlava ja ennen kaikkea koskettava.
Antti Pekkarinen
Loading ...
